Risteilymatkailun ennustetaan kasvavan reippaasti. Suomalaisittain hyvää trendissä on se, että Turun telakka saanee rakentaa lisää näyttäviä jättiristeilijöitä. Tänä vuonna sellaisia on eri telakoilta valmistumassa kymmenkunta.

Tarvitaanko tosiaan aina vain uusia? Cruise Trends -raportin mukaan kyllä vaan.

Jänniä tapahtuu lähelläkin. RMC on keväästä 2023 johtanut konsortiota, joka arvioi täyssähköisten matkustaja-autolauttojen toteutettavuutta kolmella Viking Linen reitillä.

Viking Line paljasti kunnianhimoisen konseptin Helsingin Sanomille viime viikolla. Viking Helios voisi ajaa Helsinki-Tallinna-reittiä sähköllä jo 2030-luvun alussa, kertoi toimitusjohtaja Jan Hanses.

Rauman Lukko Oy ei ole tainnut tehdä liikevoittoa kertaakaan neljännesvuosisadan aikana.

Viime viikolla selvisi, että Lukko Oy teki vuonna 2024 ennätyksellisen kolmen miljoonan euron liiketappion. Neljän viime tilikauden liiketappio nousi jo yhteensä yhdeksään miljoonaan euroon.

Useimmissa firmoissa tällainen tappiokierre tietäisi johtajien vaihtumista, henkilöstövähennyksiä ja ankaraa kulukuuria.

Vaan ei tässä kiekkoyhtiössä.

Puheenjohtaja Janne Mokka kommentoi Satakunnan Kansalle, ettei suurinta kuluerää eli pelaajabudjettia ainakaan pienentää aiota.

Niinpä Lukko kokoaa myös ensi kaudeksi SM-liigaan yhden vahvimmista ja kalleimmista joukkueista. Laajuutta tarvitaan senkin takia, että runkosarjan voittanut Lukko tavoittelee taas myös euroopanmestaruutta.

Raumalaisena olen kiitollinen Lukon takavuosien johtajien viisaista ja rohkeista päätöksistä. Ilman nykyistä konsernirakennetta Lukko todennäköisesti kamppailisi viimeisistä pudotuspeleistä – ja saisi pelätä sarjapaikkansa puolesta.

Rauma tikun nokassa. Rauma pääsi viime viikolla Ylen pääuutisten aiheeksi kahdesti. Sotalaivan vesillelaskun lisäksi koko Suomelle kerrottiin, että kompostitarkastukset herättivät someraivon.

Rauman kaupungin julkaisemaan Facebook-päivitykseen tuli satoja kommentteja, joista suurin osa negatiivisia. Tarkastajia uhattiin jopa väkivallalla.

Kun kommentteja selasin, tuttuja nimiä oli hyvin harvassa. Syykin selvisi: tosi monet asuivat jossain aivan muualla. Päivitystä oli jaettu ilmeisen ahkerasti ja some-algoritmi osoitti taas nurjan puolensa.

Somessa ei saa mitä tilaa, vaan sitä mikä kansainvälisen jätin mainosmyyntiä parhaiten kasvattaa.

Siis raivoa ja riitaa.

Datakeskusten merkitystä Rauman seudulle ei vielä ymmärretä kunnolla. Kovin yleinen käsitys tuntuu olevan, ettei niistä paljon iloa ole. Ehkä muutama kymmenen työpaikkaa ja vähän kiinteistöveroja, entä sitten?

Ei, kyllä Lakarin tapauksessa puhutaan sadoista työpaikoista.

Haminassa Googlen datakeskus tuli Summan paperitehtaaseen, jonka Stora Enso sulki. Google työllistää jo viitisensataa ihmistä, mikä on enemmän kuin paperitehtaassa loppuvaiheessa. Google on rakennuttanut lisää konesaleja toimintansa laajentuessa.

UPM Rauman PK4 valmistui 27 vuotta sitten, mutta se on Suomen uusin paperikone. Niitä tuskin enää Suomeen saadaan lisää.

Harvassa kaupungissa on niin paljon suuria hankkeita vireillä kuin meillä Raumalla. Ainakaan kaupungin kokoon verrattuna.

Tällä palstalla on seurattu, saako RMC jäänmurtajakauppoja kotivesiltä tai rapakon takaa. Tai kenties sotalaivatilauksia muilta Nato-mailta. Rauman perinteisessä leipälajissa, matkustaja-autolautoissa, on varmasti myös mahdollisuuksia.

Mutta kutkuttavia suuria hankkeita on paljon muitakin. Lakarin datakeskukset, Metsän pakkaustehdas, e-kerosiinilaitos satamaan ja Järviluodon vihreän siirtymän jättiprojektit.

Jos osakin näistä toteutuu, Rauma saa lisää työpaikkoja, verotuloja ja paljon uusia mahdollisuuksia muille.

Avoimia kysymyksiä on ja haasteita piisaa. Mutta kuten kaupunginjohtaja sanoi: nyt kannattaa kääntää kaikki kivet.

Rauman kaupungintalolla esiteltiin viime viikolla niin sanottua datakeskuskaavaa. Tai tarkemmin sanottuna kaavaehdotusta, jota viedään eteenpäin vauhdilla. Tavoitteena on uuden asemakaavan hyväksyminen vielä tämän vuoden aikana.

”Aika järisyttävä”, sanoi kaupunginjohtaja Esko Poikela.

Todellakin.

Noin 400 hehtaarin alueelle kaavaehdotus antaisi rakennusoikeutta peräti 1,25 miljoonaa kerrosneliötä. Jalkapallokenttiä rakennusoikeusalaan mahtuisi noin 170.

Rauman Prismassa ja Citymarketissa neliöitä on yhteensä noin 30 000. Sen kun kertoo neljälläkymmenellä, päästään Lakarin jättimäiseen kokoluokkaan.

Tilaaja haluaa laivansa mahdollisimman aikaisin liikenteeseen tuottamaan kassavirtaa, jolla alus maksetaan. Varsinkin tällaisissa tapauksissa, kun uudet laivat ovat hienompia, suurempia ja kustannustehokkaampia kuin vanhat.

Noin yleensä, mutta TT-Line on harvinainen poikkeus.

Varustamo ei ole vielä ottanut käyttöön edes Raumalta viime vuonna luovutettua ensimmäistä tasmanialaista. Satamaterminaali, jota alukset tulevat käyttämään, on pahasti vaiheessa. Sen odotetaan valmistuvan helmikuussa 2027.

Ei tullut näppäilyvirhettä, vuodesta 2027 puhutaan.

Joku lukija on saattanut ihmetellä, miksi olen kirjoittanut tällä palstalla niin paljon jäänmurtajista. Kolikko taisi niin sanotusti tipahtaa viime lauantaina, kun Rauman telakka nousi Helsingin Sanomien ykkösuutiseksi.

Hesari kertoi RMC:n neuvotelleen kaupoista USA:n rannikkovartioston kanssa. RMC olisi valmis rakentamaan 3-5 keskikokoista jäänsärkijää. Viiden murtajan paketin arvo olisi lehden mukaan 2,5 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus suuri Suomen meriteollisuudessa.

Niin isoa saalista kannattaa tavoitella. Ja kuten mainittua, presidentti Alexander Stubbista meriteollisuutemme sai kovan vienninedistäjän.

Merkille pantavaa oli myös sävy, jolla maan ykköslehti Rauman telakasta kertoi. Juttu oli positiivisin miesmuistiin – joka tosin on tunnetusti varsin lyhyt.

Viisautta olisi ajatella jäänmurtajia Suomessakin keskeisenä osana geo- ja teollisuuspolitiikkaa. Eikä vain sen varmistajina, että paperirullat saadaan Raumalta Saksaan sekä tavaraa ja ruokaa maamme kauppoihin.

Suomi ja Ruotsi ovat ostamassa uusia jäänmurtajia, kun nykyiset ovat lähellä elinkaarensa loppua. Fiksua olisi tarkastella näitä strategisia hankintoja laajasti, eikä vain halvin hinta edellä.

Pienimmän liigakaupungin seura on kasvanut yhdeksi SM-liigan suurimmista.

“Helppo Lukon on touhuta, kun RTK-Palvelu siivoaa suuret tappiot”. Tuon happaman lauseen olen kuullut satoja kertoja. 

Turha siitä on hernettä nenään vetään, tottahan se on. Lukko Oy:n liiketulos on käytännössä joka vuosi tappiollinen, mutta seurayhtiö pysyy pystyssä konserniavustuksen ansiosta. 

RTK-näkökulma jättää kuitenkin varjoon hyvin merkittävän asian.

Osuipa hyvään saumaan! Presidentin vierailu Rauman telakalla nimittäin. Vain kolme päivää myöhemmin Stubb tapasi Donald Trumpin Yhdysvalloissa.

Trump kertoi somepäivityksessään, että keskusteli Stubbin kanssa myös jäänmurtajahankinnoista. Raumalaisittain onneksi Stubbilla oli tuoretta tietoa myös RMC:n osaamisesta.

Stubbista suomalainen meriteollisuus saa arvokkaan markkinointimiehen.

Ylen irtisanomiset yllättivät. Sen hyväksyn täysin, että valtion nykyisessä taloustilanteessa myös Ylen pitää säästää. Sen sijaan kyseenalaistan leikkausten kohdentamisen. Väitän, että muitakin vaihtoehtoja oli kuin aluetoimitusten näin raju saneeraus.

Aluetoimitukset ovat Ylen ydintä. Eikä vain minun mielestäni. Näin Ylen sivuilla: ”Yleisradiotoiminta turvaa eri tavoin myös viestinnän moniarvoisuutta. Ylellä on ainoana mediayhtiönä kattava toimitusten verkosto eri puolilla Suomea. Teemme koko Suomea näkyväksi ja varmistamme, että harvaan asutuillakin seuduilla on monipuolista mediatarjontaa.”

Siksi enemmän olisi pitänyt leikata esimerkiksi ulkomaisista ostoista, viihteestä ja kalleimmista urheilun tv-oikeuksista.

Rauman tavoitteena on, että henkilöliikenne Tampereelle alkaisi syksyllä 2027.  Kaupunki olisi (ehkä) valmis maksamaankin siitä pari miljoonaa vuodessa.

Miksi? Sitä kysyin junahankkeen veturiksi nimetyltä Tomi Suvannolta.

Ja päivityksenä kolumnin kärkeen: Rajavartiolaitoksen rakenteilla oleva uusi ulkovartiolaiva kärsi vaurioita puolalaisella telakalla.

Laivan runko hinataan Rauman telakalle tällä viikolla. RMC jatkaa epäonnistuneen vesillelaskun seurauksena syntyneiden vaurioiden korjaamista.

Arvioitu telakointiaika on kaksi kuukautta. Sen jälkeen vartiolaiva siirretään Uudenkaupungin telakalle varusteltavaksi.

Make Russia Great Again! сделаем россию снова великой! 

USA:n presidentti Donald Trumpin Make America Great Again -iskulause tukeutuu nostalgiaan aivan samalla tavalla kuin Vladimir Putinin vastaava.

”Meitä tullaan kunnioittamaan ja pelkäämään kuin Neuvostoliittoa”, julisti Venäjän presidentti Vladimir Putin kuuluisassa puheessaan vuonna 2005. Siis kaksikymmentä vuotta sitten.

Julistustaan Putin on toteuttanut määrätietoisesti ja häikäilemättömästi. Puolittain Putin on onnistunut. Venäjää pelätään taas.

Teimme hieman historiaa. Hjalmar Nortamon (kuvassa) yli sata vuotta sitten perustama Satakunnan kirjallinen kerho otti ensimmäiset naisjäsenensä, Heli Laaksonen (kuvassa) ja Elina Wallin. Tämän kuvan nappasin, kun Heli kävi aiemmin puhumassa Kirjallisen kerhon kokouksessa. Ne pidetään normaalisti Porin Suomalaisella klubilla, Nortamo-salissa.

Toimittajana olen haastatellut suuren joukon ministereitä ja muita päättäjiä, kun heitä Rauman seudulla on vieraillut. Usein olen muina columboina toiminut edellä kuvatulla tavalla. ”Ai niin, yksi kysymys vielä: koska kasitien kunnostamisen hanke X, Y tai Z etenee?”.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan datakeskushankkeita on Suomessa satakunta ja lisää tulossa, yksi myös Raumalle. Nyt Kokemäki nappasi yhden tavoitelluista isoista investoinneista.Maakaupoista kaupunki kirjaa myyntivoittoa. Rakentaminen työllistää jonkin verran. Ensimmäinen vaihe toisi viitisen vakituista työpaikkaa ja kiinteistöveroja, joiden määrää kaupunki ei oikein vielä osaa haarukoida.

Voisiko USA ostaa jäänmurtajia Suomesta? Sitäkin kysyin Rauman telakalla vierailleelta presidentti Sauli Niinistöltä. ”Donald Trumpin halu on niin kova, että ratkaisu voi löytyä”, arveli Niinistö, joka hyvin tietää nykyisten lakien kieltävän hankinnan ulkomailta.Wall Street Journal -lehden laajassa artikkelissa asiaa avataan mielenkiintoisesti. Venäjällä on noin 40 polaarimurtajaa, jotka voivat operoida arktisilla vesillä. Kiinalla on neljä ja lisää rakenteilla. Vastaavasti USA:lla on kaksi ikivanhaa ja Kanadalla kaksi, mutta toiset kaksi sentään rakenteilla.Suomesta USA saisi jäänmurtajia halvemmalla ja nopeammin kuin kotimaasta. Tätä viestiä RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen kävi hiljattain viemässä Pohjois-Amerikkaan.