”Olkiluoto 3:n erinomainen luotettavuus oli vuoden suurin onnistuminen. On poikkeuksellista, että uusi laitosyksikkö käy vuoden ilman yhtäkään suunnittelematonta keskeytystä”, sanoi Teollisuuden Voiman sähköntuotannon johtaja Marjo Mustonen tiedotteessa viime viikolla.

OL3 oli pois tuotannosta vain vuosihuollon ajan, noin kaksi kuukautta. Edistystä sekin, sillä ensimmäinen vuosihuolto kesti kaksi ja puoli kuukautta. Uutta on sekin, että huoltoväli on pidennetty puoleentoista vuoteen. OL1 ja OL2 on ajettu huoltoa varten alas kerran vuodessa.

Että soiva peli siitä saatiin, kuitenkin.

Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin rakentaminen meni pahasti pitkäksi ja kustannukset roimasti yli budjetin. TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua ja OL3-projektia johtanut Jouni Silvennoinen jaksoivat kuitenkin kärsivällisesti toimittajille painottaa, että tärkeintä on lopputulos.

Suomalaiset turvallisuusmääräykset täyttävä, tehokas ja luotettava voimalaitos.

Suomen suurimmasta ympäristöteostakin TVO alkoi jossain vaiheessa puhua. Katetta sillekin väitteelle löytyy. OL3 korvaa vanhoja fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia.

Jarmo Tanhua puhui Olkiluoto 3:n vihkijäisjuhlassa syyskuussa 2023. (Kuva: Janne Rantanen)

OL3 vähentää riippuvuutta sähköntuonnista. Viime vuonna OL3:n tuotannolla katettiin Suomen sähkön kulutuksesta kymmenisen prosenttia. Uuden suuren laitoksen arvo korostui entisestään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sen jälkeen Suomeen ei ole enää tuotu Venäjältä sähköä.

Moderni yhteiskunta tarvitsee koko ajan sähköä. Runsaasti sähköä. Lähitulevaisuudessa vieläkin enemmän sähköä, sillä sen käyttö lisääntyy esimerkiksi lämmöntuotannossa ja liikenteessä.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi, että maamme kaikkien aikojen kulutusennätys tehtiin viime torstaina: vajaat 15 300 megawattia. Sähköä kuitenkin riitti, kun tuotantolaitokset ja siirtoyhteydet Ruotsista Suomeen toimivat normaalisti.

Kulutusennätyksen tärkeimmät syyt ovat ilmeiset. Alkuvuosi on ollut hyvin kylmä ja tuotanto pääsi joululoman jälkeen taas täyteen vauhtiin. Lisäksi sähkön hinta pysyi kohtuullisella tasolla.

Tai halpaahan sähkö Suomessa on, Euroopan halvinta.

”Edullinen sähkö on iloinen asia asiakkaille, mutta halpa hinta tukee samalla myös teollisuuden kilpailukykyä ja kuluttajien ostovoimaa”, sanoi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

Energiateollisuuden mukaan sähköjärjestelmän joustavuus parani viime vuonna. Se näkyy miinushintaisten tuntien vähentymisenä. Runsastuulisten aikojen ylituotantoa saadaan paremmin hyödynnettyä akuilla ja kaukolämmityksen sähkökattiloilla. Sellaisia hankkeita on vireillä Raumallakin.

Sähkön pörssihinnan odotetaan pysyvän tänä vuonna kohtuullisina ja hintaeron Keski-Eurooppaan suurena. ”Toivottavasti tämä houkuttelee myös investointeja taloutemme piristykseksi”, Leskelä totesi.

Niinpä. Investointeja Suomi todella tarvitsee, sillä työttömyys on noussut Euroopan huipputasolle.

Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Nina Pere. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Nina Pere on seudun firmoja kiertäessään nähnyt paljon hyvää. Omistajat uskovat tulevaisuuteen ja investoivat. Merkittäviä kauppoja on saatu.

Tästä puhutaan Peren mielestä liian vähän, eivätkä hyvät uutiset aina median uutiskynnystäkään ylitä.

”Se on sääli, sillä juuri nämä tarinat rakentavat sitä uskoa, positiivista virettä ja mielikuvaa sekä yrityksistä että koko alueesta. Ehkä juuri niiden ansiosta investointeja muualle suunnittelevat yritykset tai muualla asuvat osaajat kääntäisivät katseensa seutukunnalle”, kirjoitti Pere kolumnissaan Satakunnan Kansassa.

Naulan kantaan.

Pere kannusti yrityksiä aktiivisempaan viestintään myös Raumaplussan haastattelussa. ”Positiivisia onnistumisia tapahtuu koko ajan. Niistä pitäisi kertoa, eikä se paljon vaadi. Se rakentaa työnantajamielikuvaa”, sanoi Pere.

Ehkä niin saataisiin rohkaistua myös yksityisiä käyttämään rahaa, jota nyt kertyy ennätysmääriä pankkitileille. Olemme säästämässä itsemme tärviölle kuten Pere tilannetta luonnehti.

Raumalaisen Niko Tiaisen Translucens-teos nähdään nyt ensimmäistä kertaa Satakunnassa. Sitä on ihastellut maailmalla jo yli kaksi miljoonaa valotaiteen ystävää. Teoksen yhtenä materiaalina on vesi, jonka valo läpäisee, tuottaja Annukka Ketola kertoo. (Kuva: Lumen)

Energistä tunnelmaa. Jos likipaikkeilla olet tällä viikolla, niin Lumen Rauma 2026 on katsomisen arvoinen kokemus. Valotaidetapahtuma järjestetään jo kuudetta kertaa, aina uusin valoteoksin. Tänä vuonna ne ihastuttavat Rauman keskustassa keskiviikosta lauantaihin, illalla viidestä kymmeneen.

Lumenin tuottaja Annukka Ketola kirjoitti Toimii-lehdessä Lumenin startista: Rauman Energian täyttäessä 120 vuotta oli pitkälle suunniteltu jo erilaisia juhlavuoden tapahtumia. Koronapandemia muutti kaiken. Yleisötilaisuuksia ei voisi järjestää. Rauman Energian kahvipöytäkeskusteluissa löydettiin ratkaisu.

Turvavälit on helppo pitää, kun teokset tuodaan ulos, eikä niitä tarvitse metrin päästä katsoa. Lumenista tuli suuri menestys. Tätä lisää, vaativat raumalaiset. Kaupunki, Rauman Energia ja Osuuskauppa Keula ovat toiveen täyttäneet.

Ammattireiska. Jussi Orell valittiin kaksi kuukautta sitten Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajaksi, mutta hän aloittaa MT:ssä vasta ”kevään aikana”. Siihen saakka Orell johtaa Turun Sanomia. ”Pidän itseäni ammattireiskana, jolla on hyvä työeetos. Niitä hommia tehdään täysillä, missä ollaan”, kuvasi Jussi pitkältä kuulostavaa siirtymäaikaa Journalisti-lehdessä.

Tykkäsin myös Orellin vastauksesta, kun kysyttiin ammatillista esikuvaa. ”Nostan yksittäisen henkilön sijaan kaikki asia edellä menevät peruspuurtajat. Tänä yksilökeskeisenä bränditoimittajien aikana he ovat suomalaisen journalismin kivijalka.”

Hear, hear! Juuri niin!

Ammattireiskoja ja asiapenttejä meikäläinen arvostaa mediassa.

Navakka tuuli pakkassäällä ei houkuttele ulkoilemaan, ei varsinkaan astmaatikkoa. Voihan sitä ajatella, että tuulisuus pienentää vähän sähkölaskua.

Eipä se juuri mieltä lämmintä.

Ja liika on aina liikaa. Joulukuussa Rauman seutua kuritti Hannes-myrsky. LähiTapiolan arvion mukaan myrskytuhot ovat nousemassa marraskuun 2024 Lyly-myrskyn tasolle. Korvaussumma voi nousta kuuteen miljoonaan euroon – siis meidän alueella.

Aikamoista.