Raumalaisen Lauri-Matti Parppein käsikirjoittama ja ohjaama Jossain on valo joka ei sammu on ehdolla vuoden kotimaiseksi elokuvaksi. Se ei yllättänyt, mutta Jussi-ehdokkuuksien määrä häkellytti: täydet kymmenen. Jussi-gaalan 2026 pääpalkinnosta kisaavista leffoista 100 litraa sahtia on ehdolla kuudessa sarjassa, Valitut viidessä, Orenda neljässä ja Sisu 2 neljässä.

Suureksi yleisön suosikiksi Raumalla kuvattu elokuva ei vielä ole noussut. Elokuvateattereissa sen näki vain 5600 katsojaa, mikä on melko vähän sahtileffan 235 000 katsojan rinnalla. Veikkaan, että Parppein hieno elokuva löytää yleisönsä viimeistään, kun Yle näyttää sen telkkarissa.

Samuel Kujala on Jussi-ehdokkaana parhaan pääosan ja raumalainen Anna Rosaliina Kauno vuoden läpimurtotoolin sarjassa. (Kuva: Tero Ahonen)

Bondeenkin kiitelty ohjaaja muuten liittyy vähäsen. Elämystaiteilija Riku Räsänen perusti vuonna 2008 mainostoimisto Raumamedian. Sen osakkaiksi hän puhui toimittaja Lauri Tuomolan ja graafikko Lauri-Matti Parppein.

Raumamedia muun muassa lanseerasi viihdepainotteisen kaupunkimedian Raumalainen.fi, jota julkaistiin netissä ja paperilehtenä, sekä kesälehti I Love Rauman. Raumamedia myytiin myöhemmin Marva Medialle ja mainitut mediat siirtyivät meikäläisen vastuulle.

Räsäsellä oli monta rautaa tulessa ja Parppeilla omat musajuttunsa. Raumamedian pyörittäminen jäi pitkälti Tuomolalle. Se oli arvokasta kokemusta ”Latelle”, joka myöhemmin perusti Bonden Antti Lehdon kanssa.

Lauri-Matti Parppei kertomassa elokuvastaan Blue Sea Film Festivaleilla viime elokuussa. Kuvassa oikealla Anna Rosaliina Kauno. (Kuva: Janne Rantanen)

Hildur siellä, Hildur täällä. Satu Rämön Islantiin sijoittuva dekkarisarja on supersuosittu. Viime viikolla WSOY tiedotti, että Hildur-kirjasarja ylitti jo miljoonan kappaleen myynnin. Tuoreinta kirjaa Tinnaa myytiin viime vuonna yli 130 000 kappaletta. Satu Rämö oli jo kolmatta vuotta putkeen Suomen bestseller-listan kuningatar.

Nelosella ja Ruudussa alkoi viime viikolla televisiosarja Hildur, joka on miljoonan euron jaksobudjetillaan yksi Nelonen Median suurimmista draamahankinnoista.

Helsingin kaupunginteatterissa sai viime viikolla ensi-iltansa Satu Rasilan dramatisoima uusi teatteriversio Hildur-kirjasarjan ensimmäisestä osasta. Samainen Rasila oli asialla jo edellisvuonna Turussa. Silloin hän dramatisoi Turun kaupunginteatterille näytelmän, joka perustui kolmeen ensimmäiseen Hildur-kirjaan. Myös Tampereella Hilduria tullaan esittämään tänä vuonna teatterilavalla. Ja varmaan jossain muuallakin.

Satakunnassakin Satu Rämö on lainatuin kirjailija, mutta Porin oma poika Arttu Tuominen mahtuu viiden kärkeen hänkin. Uuden Kide-trilogian ensimmäinen osa, Alec, kiinnostaa täällä kovasti. Varauksia näyttää olevan noin 370 ja kirjoja noin 60, joten pitkä odotus on monella edessä.

Sarjan toinen osa, jossa kuljetaan huumerahan perässä Pariisin lähiöissä, on tulossa. ”Kaikki lähtee teemasta, en voi kirjoittaa 40 Varesta. Minua ei kiinnosta rikos, vaan henkilöt, motiivit ja seuraukset”, kuvasi Tuominen kirjailijan työtään vastaanottaessaan Nortamo-palkinnon viime vuoden lopulla.

Kenties näemme Tuomisen Lavastaja-dekkarin teatterissa ensi vuonna? Ainakin Porin teatteri on varannut oikeudet virkamies-kirjailijan jännäriin, joka sijoittuu Poriin.

Jenni Helenius (vas.), Raisa Sorri, Timo Julkunen, Heidi Ajanto, Inka Reyes, Mona Lehtola ja Juha Kulmala nauttimassa aplodeista Kaarnan ensi-illan päätteeksi. (Kuva: Janne Rantanen)

Kulttuuriteko kovina aikoina, sanoisin Rauman teatterin Kaarnasta, jonka kantaesityksen katsoimme viime lauantaina. Tommi Kinnusen romaani Kaarna oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokas vuonna 2024. Kaarna kertoo kolmen sukupolven tarinan 1940-luvun Lapin partisaanihyökkäyksistä 2000-luvulle.

Olen kirjoittanut tämän ennenkin: on hienoa, että maakuntateattereissakin tarjotaan välillä vakavaa draamaa. Varsinkin, kun hyvin tiedetään, että katsomo on helpompi saada täyteen musiikkinäytelmällä, komedialla tai jännärillä.

Luin kirpeän koskettavan romaanin ennen näytelmän katsomista. Mietin, minkä verran ja miten Rauman versiota kevennetään huumorilla. Eipä paljon, sopivasti. Eiköhän Kaarna nähdä muillakin teatterilavoilla.

Muuten: pitkiä ovat nämä teatteriproduktiot. Haastattelimme Rauman teatterin taiteellista johtajaa Otto Kanervaa Raumaplus-podcastiin kesällä 2024. ”En saa sanoa sitä, mutta mä olen nyt todella innoissani kaappauksesta, minkä tulemme draamapaikalle saamaan. Sopimukset eivät vielä ole paperissa”, sanoi Kanerva silloin.

Ja avasi miten Rauman pienelle näyttelijätiimille esitettävää metsästää: ”Täytyy niin paljon kun ehtii lueskella kirjoja, seurata aikaansa ja käydä katsomassa muita näytelmiä.”

Jääkiekon SM-liigassa käydään ankaraa kamppailua paikasta kärkinelikossa. Runkosarjan neljä parasta selviävät suoraan puolivälieriin. (Kuva: Janne Rantanen)

Lukko palkkasi ensimmäisenä liigaseurana kokopäiväisen data-analyytikon. Simo Teperin datalla on ollut merkitystä Lukon onnistuneissa pelaajahankinnoissa. Hänellä on tarjota arvokasta tietoa monista sarjoista ja niiden pelaajista. Lukon pelaajatarkkailun kannalta tärkeimpiä sarjoja ovat ECHL, AHL, Allsvenskan ja SHL.

Lukon otteluiden aikana Teperi pyrkii löytämään datasta mielenkiintoisia asioita. Lisäksi hän on vastuussa maalitilanteiden ja paitsioiden haastoista. Siinä pitää tehdä todella nopeita ratkaisuja – ja oikeita. Hävitystä haastosta joukkueelle tuomitaan kahden minuutin jäähy.

Viime liigakierroksilla Teperin haastoilla on viety jo kolme maalia Lukon vastustajilta. Iso merkitys oli varsinkin viime perjantain onnistumisella. Lukko oli kotikaukalossa tavallaan pakkovoiton edessä hävittyään viisi ottelua putkeen. Jos HIFK:n maali olisi hyväksytty, vieraat olisivat menneet johtoon. Paine olisi kasvanut, taasko käy näin…

Lopulta Lukko otti 6-2-voiton, joka rauhoitti tunnelmia Lukko-perheessä. Ottelu oli tavallista tärkeämpi myös siksi, että MTV televisioi matsin pääkanavallaan parhaaseen katseluaikaan perjantai-iltana.

Viikon sitaatti: ”Ensimmäinen askel unelman toteuttamiseen on lakata haaveilemasta.” (Arttu Tuominen)