24 ulkomaalaista pelaajaa, Lukolla yksitoista ja Ilveksellä kolmetoista, nähtiin kaukalossa viime lauantaina SM-liigan kärkikamppailussa Äijänsuolla.

Paljolta se vaan tuntuu, mutta kai tähän on tottuminen. Selityksen tiedän kyllä, ja uskonkin. Seurojen urheilujohtajien tehtävänä on määrätyllä pelaajabudjetilla tehdä mahdollisimman hyvä joukkue.

Suomalaiset pelaajat ovat melko kalliita, koska heitä on vain rajallinen määrä. Näin siksi, että monta joukkueellista suomalaisia huippuja kiekkoilee ulkomaansarjoissa paremmilla liksoilla.

Silloin kysymys kuuluu, pestatako samalla rahalla parempi ulkomaalainen vai huonompi suomalainen. Hyvä tuore esimerkki on Lukkoon kesällä 2025 liittynyt Alex Beaucage. Hän oli pelannut lähinnä ”farmin farmissa” ECHL:ssä, mutta Lukolla oli vahva usko kanadalaisen ratkaisukykyyn.

Onnistunut rekrytointi. Beaucage on Lukon paras maalintekijä ja pelaa muutenkin hyvin.

Ja tiedän: jos Lukko tai Ilves toukokuussa pelaa SM-finaalissa, eivät kannattajat kysele pelimiesten passien perään.

Porin jäähalli, Isomäki Areena, avattiin vuonna 1971. Nyt se on yllättävän kalliin kattoremontin tarpeessa. Kuva valtakunnallisesta Yrittäjägaalasta vuonna 2023. (Kuva: Janne Rantanen)

Jäähalliremontin kustannus puhuttaa Porissa. Kaupunki toi viime viikolla julkisuuteen arviot Isomäen hallin vesikaton uusimisesta: uudet liimapuupalkit yli 21 miljoonaa euroa, teräskatto noin 25 miljoonaa. Lisäksi tarvitaan pari miljoonaa euroa kaukaloremonttiin ja tarpeita olisi muitakin.

”Itselläkin leuka loksahti, kun arviot näin. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että minkä taakseen jättää sen edestään löytää”, kommentoi Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikael Ropo Ylelle.

Raumalla on jo päätetty Kivikylän Areenan (Äijänsuo) laajennusremontista, josta Rauman kaupunki maksaa 13 miljoonaa euroa ja Lukko Oy 7 miljoonaa euroa.

Vuonna 1970 rakennettu Äijänsuo on Suomen vanhin kaarijäähalli. Kaupunki ja Lukko sopivat laajennusremontista, jossa katto vaihdetaan teräsrakenteiseen ja matala sivu muuttuu samankaltaiseksi kuin pääkatsomon puoli. (Kuva: Janne Rantanen)

Lukon osuus nousee mainitusta seitsemästä millistä omien lisätarpeiden takia. On spekuloitu, miten suuri satsaus vaikuttaa liigajoukkueen rakentamiseen. Etenkin, kun edessä on ”superkausi”, jonka päätteeksi kolme joukkuetta putoaa SM-liigasta.

Kysyin asiaa Lukko-perheen ylimmältä päättäjältä, Raumalaiskiekkoilun Tuen ja Contineon puheenjohtaja Veli-Matti Lanteelta.

”Superkausi nostaa pelaajabudjetteja. Lukon pitää varautua siihen. Toki meille on ollut selvää, ettei halliremontissa kaikkea lasketa Lukon varaan. Vuosikymmenten työ auttaa tässä”, vastasi Lanne Raumaplus-podcastissa.

Erkki ja Eric. NHL-seurojen pomohommissa uran tehnyt Jarmo Kekäläinen vertasi Saku Tuomisen kirjassa suomalaista ja amerikkalaista johtamista.

”Jos Suomessa on myyntimies Erkki, joka myy kymmenen kertaa enemmän kuin muut, mutta hänen luottokorttikuittinsa eivät aina pysy täydellisessä järjestyksessä, Erkki on yritykselle ongelma ja hänestä pitää päästä eroon”, kuvasi Kekäläinen.

Sillä eihän voi hyväksyä, ettei yksi noudata yhdessä sovittuja sääntöjä!

”Jos taas Amerikassa on täysin ylivertainen myyntimies Eric, joka ei malta pysyä täsmälleen sovitussa sapluunassa, se on hyväksyttävää ja ymmärrettävää. Eric on voimavara, jota ei missään nimessä saa menettää”, jatkoi Kekäläinen.

Älä sinä Eric kuiteista murehdi, myy vaan ihan usvassa ja me siivoamme jäljet!

Rohkenen olla sitä mieltä, että ”Amerikan Ekin” kaltaisille pitäisi Suomessa ja suomalaisissa firmoissa löytyä paikkansa. Edelleen mittaamme turhan paljon tehtyjä työtunteja, kun pitäisi seurata työn tuloksia.

Sotia eivät voita kenraalit, vaan opettajat ja papit. Noin perusteli presidentti Vladimir Putin vuonna 2023 sen, että Venäjällä panostetaan toden teolla kasvavan sukupolven isänmaalliseen kasvatukseen ja sotilaskoulutukseen.

Maanantaiaamut alkavat kouluissa lipunnostolla, kansallishymnin laulamisella ja Puhetta tärkeästä -tunnilla, joilla paasataan Kremlin propagandaa. Historian kirjoissa ”sotilaallinen erikoisoperaatio” kuvataan historian käännekohtana ja pyhänä sivilisaatioiden välisenä taisteluna, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jonna Alava.

Sotilaskoulutusta on kaksi tuntia viikossa luokka-asteilla 10 ja 11. Pieniä droonitehtaita aiotaan rakentaa jokaiseen kouluun vuoteen 2030 mennessä. Englannin tunneilla voidaan opetella kehumaan omaa maata, matikantunneilla laskea tankkeja ja kuvaamataidossa luonnostella miltä sankarillinen sota näyttää. Pienet työt ja pojat kirjoittavat kirjeitä rintamalle.

Oppilaita painostetaan osallistumaan Putinia tukeviin tapahtumiin. Patrioottisia tapahtumia järjestetään usein pakollisten oppituntien aikana. Vastahankaisia oppilaita uhkaillaan erottamisella ja huonoilla arvosanoilla.

Ei taida Venäjällä meno muuttua Putinin jälkeenkään.

Kaija Koosta kertova elokuva on kerännyt runsaasti katsojia ja kiitoksia. Myös Kaija Koon hiteille rakentuvan kesäteatterinäytelmän lipunmyynti on lähtenyt hyvin liikkeelle. (Kuva: Solar Films Cata Portin)

Kaunis rietas onnellinen -elokuva voi rikkoa sadantuhannen katsojan rajan kuukaudessa. Leffa kertoo Kaija Koon noususta suureen suosioon pitkän uran jälkeen.

Myös kriitikot ovat tykänneet. Varsinkin pääroolin esittäjä Oona Airolaa on kehuttu. Airola ei matki, vaan tulkitsee päähenkilöä.

Korkkarit kattoon puolestaan on Rauman Teatterin ensi suven musiikkinäytelmä. Se ei kerro Kaija Kokkolan elämäntarinaa, mutta hänen tutuksi tekemänsä biisit esitystä kantavat.

Kesäteatterin vauhdikkaassa tarinassa päähenkilö (Sanna Saarijärvi) palaa lapsuudenkotiinsa marjatilalle. Muissa rooleissa nähdään Kirsti Valve, Ilkka Merivaara, Annica Milán ja Aleksi Aromaa.

Viime vuonna Imatran kesäteatterissa meni Kaikessa soi rakkaus -musikaalikomedia, joka rakentui Kaija Koon biiseille. Näyttelijäkaartiin kuuluivat muun muassa Kaija Kärkinen, Ilkka Merivaara ja raumalaistunut Lauri Ketonen.

Taas Juicen tossuihin. Rauman Teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva pukeutui Juhani Leskiseksi noin 150 kertaa Juice – taiteilijaelämää -musikaalissa Tampereella. Sen jälkeen Kanerva on kiertänyt maata Lasilliset Juicea -keikoilla Ari ”Kankku” Kankaanpään kanssa. Raumallakin kävivät kolme vuotta sitten.

Käsikirjoittajana kummassakin edellä mainitussa oli Heikki Vihinen. Niin myös ensi syksynä Raumalla ensi-iltansa saavassa Musta aurinko nousee -musiikkinäytelmässä. Kanerva esittää taas Juicea ja Kankaanpää johtaa livebändiä. Muissa rooleissa laulavat Heta Halonen ja Karoliina Kudjoi.