Rauman toista vuotta kestänyt brändityö on tulossa maaliin. Sen osana kaupunki tiedotti viime viikolla, että uudeksi logoksi on valittu merellinen vaihtoehto. Rauma tarjosi kolme vaihtoehtoa (merellinen, historiallinen ja ketterä), joista selvästi eniten kannatusta sai merellinen logo.

Kaupunginjohtajan mielestä se onkin erinomainen: ”Meri on monella tavoin erottamaton osa raumalaisuutta. Rauman meriteollisuudella on pitkä historia ja valoisalta näyttävä tulevaisuus. Merellisyys on raumalainen tapa olla ja elää”, sanoi purjehdusta harrastava Esko Poikela.

Aika moni kysyi, mitä vikaa vanhassa merellisessä logossa oli. Ja vielä useammat kysyivät, olivatko esitellyt kolme ainoat vai parhaat vaihtoehdot. Sivuutan nämä veikkaamalla, että uuteen totutaan. Keskityn sen sijaan brändiuudistuksen lähtökohtaan ja tavoitteisiin.

Mistä Rauma tunnetaan? Kaupungin tilaama mainetutkimus paljasti, että harva suomalainen tuntee Raumaa ja sen vahvuuksia.

Tietysti voi esittää vastakysymyksen. Kuinka hyvin me raumalaiset tunnemme saman kokoluokan kaupunkeja: Kouvola, Kotka, Kokkola, Kirkkonummi, Kerava, Kajaani, Kangasala? Sille harhapolulle en nyt lähde.

Rauma haluaa tuoda esille entistä paremmin sen uniikkeja vahvuuksiaan, jotka tiedotteen mukaan ovat ”luja yrityskaupunkiprofiili, rikas maailmanperintö, kulttuuri sekä merellisyys”.

Tunnettuuskärjiksi Rauma on määritellyt kaksi maailmanperintökohdetta (Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki), kulttuuri, vahva elinkeinoelämä sekä vaivaton asuminen merellisessä kaupungissa.

Nämä pystyn allekirjoittamaan.

Onko tässä mitään uutta? Se lienee jossain määrin mielipidekysymys. Samoja asioita on pitkään esille nostettu, mutta painotuksissa ja sanavalinnoissa näen selviä eroja. Mielestäni oikeita valintoja.

Raumalla on upea liki 600-vuotinen kaupunkihistoria: Vanha Rauma, Suomen suurin purjelaivasto (1800-luvun lopulla), pitsinnypläys, Rauman murre (”kieli”) ja niin edelleen. Näistä kelpaa ammentaa tarinoita – mutta kaupunkimarkkinoinnin pääviesteiksi en niitä nostaisi.

Ai miksi? Enkö olekaan kaupungistamme ylpeä paljaskonttinen raumalainen? Siksi, että mutkat suoriksi vetäen nuo raumalaisuuden kulmakivet edustavat enemmän historiaa kuin tulevaisuutta.

Kun kaupunkiin halutaan houkutella opiskelijoita, työntekijöitä, johtajia, lapsiperheitä, yrityksiä ja investointeja, katseen tulee olla eteenpäin. Tässä päivässä ja tulevaisuudessa.

Kerrottavaa kyllä löytyy. Rauma on kokoaan suurempi kaupunki, joka sijoittuu korkealle monenlaisissa vertailuissa. Raumalla on mielenkiintoisia kansainvälisiä työpaikkoja, kohtuuhintaisia asuntoja, hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet sekä lyhyet välimatkat.

Kongsberg Maritime ASA listautui Oslon pörssiin. (Kongsberg Maritime)

Rauman meriteollisuus on paljon muutakin kuin telakka. Esimerkiksi Kongsberg Maritime pyörittää matalalla profiililla tuloksellista liiketoimintaa ja maksaa Raumalla on noin 450 ihmisen palkan. Yritys toimittaa potkurijärjestelmät muun muassa Raumalla rakennettaviin sotalaivoihin. Suurin osa tuotannosta menee vientiin.

Kongsberg tunnetaan puolustusteknologiasta ja se omistaa puolet suomalaisesta Patriasta. Pari viikkoa sitten meripuolen bisnekset irrotettiin itsenäiseksi yhtiöksi. Kongsberg Maritime ASA listautui Oslon pörssiin. Uusi yhtiö työllistää noin 8300 ihmistä 35 maassa.

Aino-jäänmurtaja rakennetaan joko Rauman tai Helsingin telakalla, kertoi Väylävirasto viime viikolla. Tavoitteena on tehdä hankintapäätös syyskuussa ja aloittaa rakentaminen ensi vuonna. Suomen uusi murtaja valmistuu syksyllä 2029, jos kaikki menee hyvin.

”Erityisen tyytyväinen olen siihen, että suomalainen jäänmurtaja on suunniteltu Suomessa ja tullaan myös rakentamaan Suomessa. On tärkeää, että jäänmurtajien rakentamisen välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset sekä muut hyödyt jäävät kotimaahan”, totesi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman.

Suomi ja Ruotsi ovat tehneet hyvää yhteistyötä murtajien suunnittelussa, hankinnassa ja operoinnissa. Nyt länsinaapuri veti välistä ja osti jäänmurtajan Koreasta.

Legend of the Seas Turun telakalla. (Meyer Turku)

Turun telakan jättikaupat varmistuivat viime viikolla. Royal Caribbean tilaa Turusta kuudennen ja seitsemännen Icon-luokan risteilijän. Kauppa turvaa töitä ainakin vuosikymmenen loppuun saakka.

Kaksi Iconia on luovutettu. Kolmas, Legend of the Seas, oli viime viikolla koeajolla ja valmistuu kesäksi. Hero of the Seas luovutetaan ensi vuonna ja viides laiva 2028.

Meyer Turku tiedotti myös uudesta pääkonttorista. Telakalle rakennetaan kaksi toimistotornitaloa, joihin telakkayhtiö tulee päävuokralaiseksi. Meyerillä on lähes 700 toimihenkilöä.

Suomen komein monitoimiareena. (Nokia Areena)

Mitä näet kuvassa? Tampereen uuden maamerkin ja Suomen komeimman monitoimiareenan, jonka nimi on hieman hämäävästi Nokia Areena. Nokialle kun on areenalta matkaa parikymmentä kilsaa. Mutta sponssinimi ei tulekaan kaupungista, vaan yrityksestä.

Junaradan päälle rautatieaseman viereen rakennettu jäähalli hotelleineen ja tornitaloineen on vaikuttava kokonaisuus. Melkoinen monumentti. ”Yli 11 000 neliötä seinäelementtejä ja niiden sisällä ihan järkyttävä määrä terästä”, kuvailee MH-Betonin hankintapäällikkö Jari Virtanen.

MH-Betoni vastasi julkisivun seinien ja väliseinien rakentamisesta. Areena tehtiin kansirakennelman päälle, joten kaikkien seinärakenteiden piti olla kantavia ja jäykistäviä. ”Vastaavaa rakennelmaa ei ollut aiemmin tehty”, kertoo Virtanen Pintoksen asiakaslehdessä.

Valtavassa urakassa MH-Betoni tukeutui luottokumppaniinsa. Euralainen Pintos toimitti seinäelementteihin muun muassa erikoisverkkoja, raudoitusta ja muovituotteita. Voi muuten sanoa, että Nokia Areenassa on rautaista raumalaista osaamista, sillä Pintoksella on tehdas myös Rauman Lapissa.

Meikäläinen näkee Nokia Areenan kuitenkin ennen kaikkea jäähallina, jossa Tappara taitaa piakkoin taas kerran voittaa jääkiekon suomenmestaruuden. Vieläkään ei ollut paikalliskilpailija Ilveksen aika. Kun ”Ipa” otti SM-kultaa, raportoin matseista Tampereella asuvana toimittajaopiskelijana.