Vastuullisuus on vahva ajuri, kun varustamot ja valtiot uudistavat aluskalustoaan. Turun telakalta vuonna 2013 valmistunut Viking Grace oli yksi tärkeä virstanpylväs, ensimmäinen suuri nesteytetyllä maakaasulla kulkeva matkustaja-autolautta.

Nesteytetty maakaasu (lng) on ensisijainen polttoaine myös Raumalla rakennetuissa Tallinkin MyStarissa ja TT-Linen Spirit of Tasmania -laivoissa.

Viking Grace oli merkittävä edelläkävijä. (Viking Line)

Rauma Marine Constructionsin vuonna 2021 luovuttama Aurora Bothnia vei kehitystä pitkän askeleen eteenpäin. Se oli maailman ensimmäinen ropax-alus, jossa on sekä lng-monipolttoainemoottorit että akkuteknologia. Sittemmin Wasaline on hankkinut lisää akkukapasiteettia Vaasa-Uumaja-reittiä sahaavaan laivaansa.

Suomalainen meriteollisuus on tässäkin kulkenut etujoukoissa. Alan trendi kertoo siirtymästä kohti pienempiä päästöjä, parempaa energiatehokkuutta ja suurempaa toimintavarmuutta muuttuvassa maailmassa.

Aurora Bothnia oli ensimmäinen laatuaan maailmassa. (RMC)

RMC johtaa Electric Ship Factory -hanketta, joka pyrkii nopeuttamaan suurten, täysin sähkökäyttöisten rahti- sekä matkustaja-autolauttojen kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopan lyhyen matkan meriliikenteessä.

Tavoitteena on teollinen sähkölaivojen rakentaminen. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa modulaarinen aluskonsepti, automatisoitu rakennusprosessi ja integroitu sähköinen meriliikennekäytävä. Näin voitaisiin alentaa tuotantokustannuksia. Mallia voisivat hyödyntää muutkin telakat.

ESF-hankkeessa ovat mukana myös Pemamek, Kempower, Åbo Akademi, VTT, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Hanketta rahoittaa osittain Business Finland. Asiantuntija-apua antavat Solita, DNV ja CeLLife.

RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen Spirit of Tasmania V:n kannella. Taustalla sisaralus, Spirit-nelonen. (Janne Rantanen)

Jotain tällaista tarvitaan, jotta harvat jäljellä olevat eurooppalaiset telakat voivat pärjätä kovassa kisassa Kiinan kanssa. Esimerkiksi rakentaa Viking Linen täyssähkölautta Helios kotimaassa.

Parisatametrinen Helios kuljettaisi parituhatta matkustajaa ja paljon rahtia Helsinki-Tallinna-reitillä. RMC on ollut keskeisesti kehittämässä konseptia – mutta uhkaa menettää laivakaupan Kiinaan.

Tasmanialaistelakka rakensi maailman suurimman täyssähköisen matkustajalautan. China Zorrilla -katamaraani aloittaa liikennöinnin Uruguayn ja Argentiinan välillä. (Incat)

Kuluttajaa saa syyllistää, tietenkin, sanoo Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila Seura-lehden haastattelussa. ”Miksi me opetamme ihmisille, ettei heillä ole mitään vastuuta päätöksistä, joita he tekevät? Kuluttaja käyttää joka päivä valtaa, joka määrää maapallon tulevaisuuden”, perusteli Kurttila.

Niinpä. Nostan lippistä yritysjohtajalle, joka pyrkii herättelemään kiinakrääsän ostajia. Kiinasta tulee pian sata miljoonaa pakettia vuodessa Suomeen. Siinä virrassa Suomeen kulkeutuu paljon hirveää roskaa, törkeitä tuoteväärennöksiä sekä vaarallisia kemikaaleja – ja samalla rahaa, verotuloja ja työpaikkoja siirtyy Aasiaan.

Kurttilan mielestä suurin osa suomalaisista on punaviinilasi kädessä viisastelevia sikoja. Tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta itse toimitaan toisin. Kurttila kärjistää: jos kivimiehille maksetaan Suomessa alipalkkaa, kaikki ovat raivoissaan.

Sen sijaan ketään ei tunnu kiinnostavan, missä vaatteemme, lakanamme tai kulutuselektroniikkamme tehdään. ”Ei haittaa, vaikka ne olisi tehty lapsityövoimalla, kunhan ne saa halvalla. Olemme ostopäätöksissämme ihan sikoja”, lataa Finlaysonin pomo.

Olen verrannut tekoälyä yläasteikäiseen koululaiseen, jolla on aina vastaus valmiina. Silloinkin, ja ehkä erityisesti silloin, kun tieto loppuu. Nyt hain erästä Rauman Lukon seuramerkkeihin ja logoihin liittyvää tietoa. Googlen tekoäly väitti, että Lukon pelipaidoissa lukko vaihtui kettuun vuonna 1997 osana Ganalaliiga-brändiä.

Täh?

Korjasin pienemmän virheen eli vuosiluvun (oikeasti 1996) ja kerroin, että Ganala-brändi on aivan puppua.

”Olet täysin oikeassa, ja otan täyden vastuun tuosta keksitystä termistä – se oli tekoälyltä täydellistä omasta päästä keksittyä puppua (hallusinointia), eikä sellaista brändiä ole koskaan ollutkaan. Pahoittelut virheestä!”, vastasi tekoäly.

Hauska tarina. Paitsi ettei ole, sillä monet ottavat tekoälyn tarjoamat tiedot totena.