Tiesitkö, että kuluttajansuojalakiin tulevat muutokset kiristävät yritysten ympäristö- ja vastuullisuusväittämiä koskevia vaatimuksia 27.9.2026 alkaen? Uuden sääntelyn vaikutukset ulottuvat monen yrityksen viestintään laajemmin kuin voisi äkkiseltään ajatella. Käytännössä sääntely koskee kuluttajille suunnattua markkinointiviestintää, jossa kerrotaan yrityksen ympäristöön liittyvistä toimista, tavoitteista tai vaikutuksista.

Miten yritysten ympäristövastuusta voidaan siis jatkossa viestiä niin, että viesti on yhtä aikaa uskottava, vaikuttava ja sääntelyn mukainen?

Yrityksiltä vaaditaan enemmän näyttöä

Yritysten on jatkossa pystyttävä perustelemaan ympäristöväittämänsä aiempaa selkeämmin todennettavalla näytöllä. Uuden sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että kuluttajille esitettäviä ympäristöväittämiä voidaan arvioida aiempaa läpinäkyvämmin ja yhdenmukaisemmin.

Muutos selkeyttää vastuullisuusviestinnän pelisääntöjä ja vahvistaa vaatimusta todennettavaan näyttöön perustuvista ympäristöväittämistä. Asiakkaistamme yhä useampi pohtii, miten vastuullisuudesta voidaan viestiä uskottavasti ja konkreettisesti niin, että väittämät kestävät sekä asiakkaiden että viranomaisten tarkastelun.

Vastuullisuusviestinnän kehitys on jo pidempään kulkenut kohti konkreettisia tekoja, mitattavia tuloksia ja liiketoimintaan sidottuja näkökulmia. Yleisten lupausten sijaan huomio on siirtynyt siihen, mitä yritys tekee ja millaisia vaikutuksia toiminnalla on. Painopisteet toki vaihtelevat toimialoittain. Toisilla yrityksillä ne liittyvät vahvemmin ympäristöteemoihin, toisilla esimerkiksi henkilöstöön, turvallisuuteen tai muihin sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin vaatimus siitä, että viestinnän tulee perustua todennettaviin faktoihin.

Riskinä ympäristöviestinnän hiipuminen

Uuden sääntelyn suurin riski on kuitenkin viherhiljaisuus, sillä osa yrityksistä saattaa jatkossa jättää kertomatta ympäristöön liittyvistä vastuullisuusteoistaan, koska koetaan, että riski kasvaa sille, että viestintä voidaan tulkita harhaanjohtavaksi. Sääntelyn tavoitteena ei kuitenkaan ole vähentää vastuullisuusviestintää, vaan varmistaa, että ympäristöväittämät ovat aiempaa läpinäkyvämpiä, todennettavampia ja uskottavampia.

Yleiset ilmaukset, kuten "vihreä", "kestävä" tai "ympäristöystävällinen", eivät enää yksin riitä. Tilalle tarvitaan konkreettisia tekoja, mitattavia tuloksia ja läpinäkyviä perusteluja. Esimerkiksi väite "ympäristöystävällinen ratkaisu" voi olla ongelmallinen, ellei yritys pysty osoittamaan, mihin väite perustuu ja mitä ympäristövaikutuksia sillä käytännössä tarkoitetaan. Sen sijaan täsmällinen kuvaus esimerkiksi energiankulutuksen pienentymisestä, materiaalitehokkuudesta tai tuotteen käyttöiän pitenemisestä on usein helpommin perusteltavissa.

Mitä yritysten tulisi huomioida?

Nyt on hyvä hetki tarkistaa esimerkiksi:

verkkosivujen vastuullisuus- ja palvelusisällöt
markkinointi- ja myyntimateriaalit
LinkedIn- ja kampanjaviestintä
vastuullisuusraportit ja muut yritysesittelyt

Bonde auttaa yrityksiä arvioimaan vastuullisuus- ja ympäristöväittämiä viestinnän näkökulmasta sekä varmistamaan, että viestit ovat linjassa uuden sääntelyn ja yrityksen todellisten tekojen kanssa. Kyse ei välttämättä ole suurista muutoksista, vaan viestien tarkentamisesta ja näyttöön perustuvan viestinnän vahvistamisesta. Samalla tarkastelu auttaa usein tunnistamaan myös sellaisia vastuullisuuteen liittyviä tekoja, käytäntöjä ja näkökulmia, joita ei osattu tai ymmärretty vielä hyödyntää yrityksen viestinnässä.