Viikon varrelta: Telakoiden taloudellinen vaikutus ulottuu koko Suomeen
Yrityskurssin mallioppilas. Sellaiseksi Pintos osuvasti nimettiin Satakunnan Kansan uutisjutussa. Yritys on toiminut niin kuin opastetaan: investoinut isosti matalasuhdanteen aikana. ”Silloin kun on hyvä aika, keskitytään tuotteiden tekemiseen”, toimitusjohtaja Tuomas Pere sanoi jutussa.
2020-luvulla liikevaihto puolittui ja Pintos painui tappiolliseksi. Toimintamallia on muutettu, painopistettä siirretty pois bulkkituotannosta ja tuottavuutta parannettu. Liikevaihto kasvaa taas ja bisnes alkaa kannattaa.
Vaikuttaa tosiaan mallisuoritukselta. ”Meillä on pitkäjänteinen omistaja”, vitsaili Pere, 70-vuotiaan perheyrityksen suurin omistaja.
Legend of the Seasin lähdöstä Turun telakalta kerrottiin viime viikolla Ylen iltauutisissakin. Syystäkin, sillä telakka työllistää ihmisiä valtavan laajalla alueella. (Kuva: Royal Caribbean)
Turun telakan verkoston taloudelliset vaikutukset kasvavat edelleen, vahvistaa tuore tutkimus. Meyer Turun oma henkilöstömäärä on noussut 2 400:aan. ”Telakan suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset ovat nousseet selvästi yli 10 000 henkilön”, kertovat Turun yliopiston tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund ja tutkimuskoordinaattori Tuomas Ranti.
Analyysi osoittaa, että telakan toiminta lisää työllisyyttä, kasvattaa verotuloja ja vahvistaa yritystoimintaa koko Suomessa. ”Suoria toimituksia telakalle tekeviä yrityksiä on 103 kunnassa”, sanoo Business Turun sinisen talouden ja meriteollisuuden asiakkuusvastaava Tapio Karvonen.
Business Turun toimitusjohtaja Minna Arve lisää tiedotteessa, ettei telakan vaikutuksia pidä nähdä yksisuuntaisina. Kyse on molemminpuolisesta riippuvuudesta. ”Telakan kilpailukykyä rakennetaan yhtä paljon porttien ulkopuolella kuin niiden sisäpuolella.”
Rauman ja Helsingin telakoiden taloudellinen vaikutus on samanlainen, mutta pienemmässä mittakaavassa.
Finnyardsin rakentama alumiinikatamaraani Lysekilin satamassa. Unohtumaton näky, kuin suuri maitopurkki pienen ruotsalaiskunnan torin laidalla. (Kuva: Finnyards)
Made in Rauma. Rauman merimuseo on toiminut yli 20 vuotta, mutta vasta nyt saatiin raumalaisen laivanrakennuksen historiaa ja nykypäivää esittelevä pysyvä näyttely.
Raumalaista laivanrakennusta esiteltiin viimeksi kymmenisen vuotta sitten, kun STX oli sulkenut Rauman telakan. ”Se on ollut yksi kysytyimmistä näyttelyistämme”, kertoi museonjohtaja Anna Meronen uuden perusnäyttelyn avajaisissa.
Näyttelyosaston nimi Rakennettu Raumalla – Made in Rauma herätti meikäläisessä lämpimiä muistoja. Made in Rauma oli sarjan nimi, kun edesmenneen Johan Snellmanin avustuksella tein sanomalehti Länsi-Suomeen juttuja Raumalla rakennetuista laivoista.
Rauman merimuseo nosti haalarit kattoon. Hollmingin ja Rauma-Repolan jälkeen nykyinen RMC on jo pitkäaikaisin Rauman telakan omistaja. (Kuva: Janne Rantanen)
Vanh meri lönki, sanos Pirsketi Jankke ko Lonsin galljoillk kaadus. Tuollaisen esimerkin lönkit-verbin käytöstä tarjosi Tauno Koskelan rauman kielen sanakiri. Lönkiminen on kömpelöä liikkumista.
Lönki on taiteilija Jaakko Niemelän uusi merellinen teos Rauman merimuseossa. Niemelä on purjehdusta harrastava merikapteenin poika, jonka lähipiiristä löytyy laivanrakentajia.
Kymmenisen vuotta sitten Niemelä siirsi työhuoneensa Helsingin Kaapelitehtaalta Rauman telakalle, jossa onkin hyvin viihtynyt.
Mahtituloksen teki viime vuonna raumalainen Kongsberg Maritime Finland. Potkurilaitevalmistajan liiketulos oli komeat 107 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kertyi 487 miljoonaa euroa, mikä nosti yrityksen sijalle 157 Talouselämä-lehden vuosittaisessa rankingissa.
Rauman seudulta Suomen 500 suurimman yrityksen listalle pääsivät myös Rauma Marine Constructions, Oras Invest, Contineo, Osuuskauppa Keula, Raumaster, Apetit, Forchem ja Eurajoen Romu Invest.
Contineo-konserniin kuuluvat RTK-Palvelu, RTK-Henkilöstöpalvelu ja Rauman Lukko Oy.
RTK-Palvelun toinen uusi avaus: dronepalvelu. RTK perustaa yhteisyrityksen Joona, Jere ja Ilari Sjöblomin startupin kanssa. Dronella voidaan muun muassa tarkastaa ja pestä korkeita ja vaikeapääsyisiä kohteita.
RTK-Palvelu laajensi taas uudelle alueelle, nyt logistisiin palveluihin. Tulosyksikköä vetämään rekrytoitiin Juha Hauta-Heikkilä, joka työskenteli Logentin (entinen Logistikas) myyntipäällikkönä.
RTK-Palvelun liikevaihto oli viime vuonna 134 miljoonaa euroa ja RTK-Henkilöstöpalvelun 25 miljoonaa euroa. Yhdessä ne työllistivät yli 3000 ihmistä.
Korkkarit kattoon! Kaija Koon tuttujen biisien rytmittämä Rauman teatterin kesäproduktio löytää varmasti yleisönsä. Livebändi säestää, lauletaan hyvin, koreografiat toimivat. Ja käsikirjoitus on tässä vaikeassa lajissa (ei Kaija Kokkolan henkilötarina) parhaasta päästä ja Kaisa Kuikkaniemen kynästä. Sama nainen kirjoitti muun muassa Ylen Asvalttiprinssi-audiodraaman eli Hectorin tarinan. Ensi-illassa lavalla vasemmalta Ilkka Merivaara, Sanna Saarijärvi, Annica Milan, Kirsti Valve ja Aleksi Aromaa. (Kuva: Janne Rantanen)
