Viikon merkittävin paikallinen talousuutinen oli raumalaisen potkurilaitebisneksen yhdistyminen. Kongsberg Maritime ostaa Streepropin, ellei yllätyksiä ilmaannu. Yritykset ovat eri kokoluokkaa, mutta kumpikin pelaa maailmanliigassa.

Kongsberg Maritime Finland on kaksikosta vanhempi ja suurempi. Sen juuret juontavat 1960-luvulle ja Rauman telakalle. Kongsbergin Suomen yhtiön liikevaihto oli viime vuonna lähes 490 miljoonaa euroa ja liikevoitto 107 miljoonaa euroa. Henkilöstöä Suomessa on kuutisensataa, joista suurin osa Raumalla.

Steerprop on siirtymässä norjalaisomistukseen ja sulautumassa suurempaan paikalliskilpailijaansa.

Vuonna 2000 joukko yrityksen (silloin Rolls-Royce Oy) osaajia lähti talosta ja perusti oman firman, Steerpropin. Tämä pienempi raumalainen on noussut markkinajohtajaksi jäänmurtajissa. Venäjän-kaupan loppuminen oli raju isku, joka painoi tuloksen punaisille luvuille.

Steerpropin tilauskirja on viime vuosina mukavasti paksuuntunut. Yhtiö kuuluu myös historiallisen jenkkidiilin voittajiin. Streerprop toimittaa propulsion sekä Raumalla että Yhdysvalloissa rakennettaviin amerikkalaismurtajiin.

Satakunta ihmistä työllistävän Steerpropin lähiajan näkymät ovat siis valoisat, mutta taloustilanne on tukala. Viime vuoden tilinpäätös näytti liiketappiota viitisen miljoonaa euroa ja omavaraisuus oli sulanut nollalukemiin.

Jarmo Savikurki oli perustamassa Steerpropia, työskenteli pitkään sen toimitusjohtajana ja on edelleen osakas. (Janne Rantanen)

Siksi yrityskauppa ei yllättänyt, eikä oikeastaan ostajakaan.

”Arvioimme huolellisesti strategisia vaihtoehtoja kasvumme kiihdyttämiseksi. Kävi selväksi, että Kongsberg Maritime on ideaali kumppani, joka varmistaa perinteidemme jatkumisen, säilyttää osaamisemme ja vahvistaa asemaamme johtavana azimuth-propulsioratkaisujen toimittajana”, kommentoi Steerpropin toimitusjohtaja Riku-Pekka Hägg.

Streerpropin perustajiin kuulunut ja viisitoista vuotta sen toimitusjohtajana työskennellyt Jarmo Savikurki myönsi ajatuksensa kaksijakoisiksi. ”Yritys menettää itsenäisyytensä, mutta toisaalta ostouutinen ratkaisee rahoitusongelmat. Kasvu vaatii myös uusia tilauksia, jotka tarkoittavat takuita ja vakuuksia. Vanhan omistuspohjan rahkeet eivät nykytilanteessa riitä sen vaatimiin isoihin investointeihin”, Savikurki sanoi Satakunnan Kansalle.

Kongsberg Maritimen Ville Rimpilä ja Rauman paikallisjohtaja Tommi Pitkänen. (Janne Rantanen)

Järkevältä peliliike näyttää myös pöydän toiselta puolelta katsottuna. Raumalaiset ovat kisanneet osin samoista kaupoista, usein sen kolmannen kotimaisen eli ABB:n kanssa.

”Kongsberg Maritimelle yritysosto on strategisesti tärkeä askel vahvistaessamme asemaamme kasvavassa arktisten ja jääluokiteltujen alusten segmentissä”, sanoi Kongsberg Maritimen toimitusjohtaja Lisa Edvardsen Haugan tiedotteessa.

”Steerprop on kehittänyt edistyksellistä teknologiaa, rakentanut tärkeitä asiakassuhteita ja saavuttanut johtavan aseman arktisilla markkinoilla”, totesi Kongsberg Maritimen Thruster Systems -liiketoimintayksikön johtaja Ville Rimpilä.

Viime viikon kolumni osoittautui tosi ajankohtaiseksi, sillä pari päivää myöhemmin Google jysäytti ison uutispommin. Se laajentaa Haminan datakeskustaan ja rakennuttaa useamman uuden datakeskuksen muualle Suomeen.

Loistojuttu, sillä valtava investointi tietää tuhansia uusia työpaikkoja ja kerryttää verotuottoja.

Kääntöpuolella on sitten entisestään vahvistuva huoli siitä, riittääkö sähköä kaikille ja mihin hintaan. Googlen päätös vauhdittaa varmasti investointeja sähkön tuotantoon ja varastointiin, mutta missä tahdissa ja laajuudessa?

Suomen suurimman aurinkovoimalan alueelle Kalannissa mahtuisi nelisensataa jalkapallokenttää. (Kuva: Helen)

Suomen suurin aurinkovoimala. Viime viikon kolumniin liitin kuvan Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemestä leikkaamassa nauhaa suuren aurinkovoimalan avajaisissa. Vakka-Suomen puolella asuva lukija huomautti, että Uudessakaupungissa on tuplasti suurempi aurinkopuisto.

Pitää paikkansa. Helenin Kalannin voimalan teho on 204 megawattipiikkiä. Paljon paneeleja näkyy Laitila-Uusikaupunki-kantatielle, mutta kaikkiaan niitä on 360 000.

Hiilidioksidi otettaisiin talteen sellutehtaan soodakattilan savukaasuista. (Kuva: Metsä Group)

Metsä Groupin Raumalle suunnittelema hiilidioksidin talteenottolaitos saa 21 miljoonan euron valtionavustuksen kuten viime kolumnissa ennakoitiin.

Tukipäätös oli yksi keskeinen edellytys investoinnin toteutumiselle. ”Kyse on täysin uuden teollisen arvoketjun rakentamisesta, jossa markkina on vasta muotoutumassa. Myönteinen päätös tarkoittaa, että voimme jatkaa laitoksen suunnittelua”, Metsän viestintä- ja brändijohtaja Maria Mroué sanoi tiedotteessa.

Vielä on tehtävää: ympäristölupa, suunnittelun valmistuminen ja riittävä markkinakysyntä. Piipusta kaapattua hiilidioksidia käytettäisiin sähköpolttoaineiden tuotannossa.

Raumalla rakennettu monitoimimurtaja Nordica operoi parhaillaan Kanadan arktisella merialueella. Loppuasiakkaana on Kanadan rannikkovartiosto. Arctian mukaan tämä on ”merkittävä kansainvälinen toimeksianto, joka vahvistaa yhtiön asemaa arktisten ja vaativien jäänmurtopalveluiden tarjoajana kansainvälisillä markkinoilla”.

Kyse on pätkäpestistä. Nordica palaa Suomeen ennen Itämeren jäänmurtokauden alkamista.

Kuulumisia telakalta. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen kaikki neljä alusta ovat nyt eri rakennusvaiheissa. Ensimmäinen ja toinen korvetti on laskettu vesille.

Neljännen köli laskettiin elokuussa. Kolmannen runko on valmis ja vesillelasku lähenee.

Nanunkallion päiväkodin pihaa. (Kuva: Rauman kaupunki)

Rauma satsaa lapsiperheisiin. Entisten Aronahteen ja Nanun koulujen tonteille nousee näyttävä Nanunkallio. Komeaan kokonaisuuteen tulee tilat alakoululle, päiväkodille, liikunnalle ja valmistuskeittiölle. Tilat otetaan vaiheittain käyttöön ensi vuoden aikana.

”Nykyaikaiset ja turvalliset oppimisympäristöt vahvistavat niin laadukasta kasvatusta ja opetusta kuin kaupungin vetovoimaa: meillä Raumalla on hyvä kasvaa, oppia ja elää”, Rauman kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Soile Strander hehkutti tiedotteessa.