RMC järjestää Rauman kaupungin kanssa ylihuomenna avoimien ovien illan Rauman telakalla. Siellä suuri yleisö pääsee ensi kertaa näkemään hartaasti varjellun salaisuuden – ensimmäisen Raumalla rakennettavista neljästä suuresta sotalaivasta.

Ensimmäinen monitoimikorvetti lasketaan juhlamenoin vesille aiemmin samana päivänä. Toista rakennetaan lohkotehtaalla ja monitoimihallissa, joihin pääsee myös kurkistamaan.

Telakan laiturissa on myös Spirit of Tasmania V, joka luovutetaan tilaajalleen lähiviikkoina. Sisarlaivan RMC luovutti viime syksynä. Erikoinen tapaus sikäli, että uudet upeat laivat voidaan ottaa käyttöön vasta lokakuussa 2026. Satamaterminaalin rakentaminen Tasmaniassa on pahasti kesken!

Vinkkinä vielä: telakan avoimiin oviin pitää ilmoittautua viimeistään tänään.

Ensimmäinen sotalaiva pääsi rakennushallista meriveteen reilu viikko sitten. Ruotsista tullut mastorakennelma odotti vielä kuivalla maalla telakalla. Ylihuomenna monitoimikorvetti lasketaan virallisesti vesille.

Johtajaksi arvalla. Niin kävi Raumalla demarien jäsentenvälisissä, kun uutta kaupunginhallituksen puheenjohtajaa valittiin. Ulkopaikkakuntalaisille kerrottakoon, että Raumalla KH:n puheenjohtajalle maksetaan noin puolipäiväisen duunin kuukausipalkkaa. Jonkinlainen puolipormestari siis.

Demarit on ollut Rauman kiistaton ykköspuolue “aina”. Kalle Leppikorpi on hoitanut tärkeää luottamustehtävää kahden kauden ajan. Nyt hänelle löytyi haastajat, kuntavaaleissa enemmän ääniä saaneet Sari Seimelä ja Heidi Hiljanen. Kaikkein eniten ääniä demareista sai Juha Viitala, mutta kansanedustajana hänen olisi mahdotonta johtaa kaupunginhallitusta.

Sunnuntai-iltana raumalaisdemarit päättivät, kenelle nuija annetaan. Toiselle kierrokselle selvinneet Leppikorpi ja Hiljanen saivat tasan yhtä monta ääntä. Hiljasella kävi parempi tuuri arvonnassa.

Harvinainen tilanne, muttei täysin ainutkertainen. Kerran apulaiskaupunginjohtajan vaali ratkesi Raumalla samalla tavalla. Ja silloin oli kyse sentään virasta.

Heidi Hiljasta jututin Risto Leinon kanssa viime suvena Raumaplus-podcastiin:

Mihin pojat sijoitetaan? Viime suvena kerroin tällä palstalla, että Raumalla puuhattiin kansalaiskeräystä teemalla Poika kotiin! Vitsailin, ettei lahjoitusvaroin yritettäisi kolmatta suomenmestaruutta Rauman Lukolle. Kiekkoseura pystyy siihen omin voiminkin, jos on vähän tuuria matkassa.

Kyse oli raumalaislähtöisen taiteilija Jarmo Mäkilän Poika-näyttelyn katseenvangitsijaksi tehdyistä veistoksista, jotka seisovat kivellä Hauenguanossa. Kiven kuninkaat -veistos houkutteli Rauman taidemuseoon, jossa oli Mäkilän 50-vuotisnäyttely. Siitä tulikin huippusuosittu.

Keräyksen avittamana lunastettu veistos siirtyi kaupungin omistukseen huhtikuussa. Kaupunkilehti Raumalaisen haastattelema kulttuurijohtaja Risto Kupari kertoi, ettei sijoituspaikkaa ole vielä valittu. ”Paikan pitäisi olla sellainen, joka tukee teosta. Lähellä ei saisi olla muita teoksia, koska kyse ei ole veistospuistosta”, avasi Kupari ajattelua.

Tämä sulkee pois Karin kampuksen, jossa on todella paljon taidetta.

Jarmo Mäkilä Poikineen Rauman taidemuseon edessä viime suvena. (Kuva: Janne Rantanen)

Lankin takaa. Oma poika palasi kotiin, Raumalle. Lukko julkaisi viime viikolla sopimuksen maalivahti Antti Raannan kanssa. Viimeksi hän edusti Lukkoa neljätoista vuotta sitten. Silloin Raanta juhli SM-pronssia, tosin kakkosveskarina.

Raanta lähti Ässiin hakemaan enemmän peliaikaa. Raumalaisesta tuli porilaisten suosikki, kun hän torjui Padan yllätysmestariksi. Nappikausi huipentui Leijonissa, kotikisoissa. Niillä näytöillä aukesi tie tarunhohtoiseen NHL:ään.

Lukko on kasvattanut valtavan määrän huippukiekkoilijoita. Jostain syystä NHL-tähtiä Raumalta ei ole tullut. Ennen Raantaa eniten NHL-matseja oli Tuomas Grönmanilla, 38. Muiden lukkokasvattien (Torkki, Tarkki, Niskala, Heikkinen, Saarela) NHL-pelit ovat jääneet alle kymmeneen. Raannalle NHL-otteluita kirjattiin pudotuspelit mukaan laskien yli 300.

Haastattelin Antti Raantaa huhtikuussa 2013 ennen SM-finaalisarjan Tappara-Ässät -alkamista. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauma rakentaa rivakasti. Pohjoiskehä, Karin kampus, Uotilanrinne ja nyt Nanunkallio. Uusia koulukeskuksia, joissa on paljon muutakin.

Nanunkallion peruskivi muurattiin viime viikolla. Koulu, päiväkoti ja valmistuskeittiö valmistuvat alkuvuodesta 2027. Koulu aloittaa syksyllä 2027.

Rauman tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpula täyttämässä aikakapselia peruskiven muuraustilaisuudessa. (Kuva: Rauman kaupunki)

Millä automerkeillä kolari on liikenteessä todennäköisin? Kysymykseen vastasi Lähi-Tapiolan selvitys. Kärkikaksikoksi paljastui BMW ja Audi.

Selitys ei kuitenkaan ole se, joka joillekin taitaa ensimmäisenä mieleen tulla.

”Niin sanotut premium-merkit korostuvat tilastoissa, sillä niillä myös ajetaan huomattavan paljon esimerkiksi töiden merkeissä”, sanoi riskienhallinnan asiantuntija Esa Nummi tiedotteessa.

Vähiten kolaroidaan Suzukeilla ja Fiateilla. ”Vähävahinkoisimpien joukkoon kuuluvat ajoneuvot ovat usein perheen kakkosautoja ja niitä käytetään pitkälti taajama-ajossa. Kun ajetut kilometrit ovat vähäisiä, niin ovat usein myös vahingot”, Nummi totesi.

Ammattilaisia hallituksiin. Satakunnan Kansa tiesi kertoa, että Rauma rekrytoi kaksi hallitusammattilaista tytäryhtiöihinsä. Toinen saa puheoikeuden Rauman Sataman ja toinen Rauman Energian hallituksessa.

Taustalla ovat jättihankkeet, joita Raumalla on suunnitteilla useampia. Ne tarkoittavat suuria mahdollisuuksia, mutta sisältävät myös riskejä.

Perinteisesti kaupungin yhtiöiden hallituksissa on istunut vain kuntapoliitikkoja. On ehdottomasti fiksua hyödyntää myös toimialojen todellisten asiantuntijoiden osaamista ja kokemusta.

Monen mielestä siihen olisi ollut syytä jo aikaisemmin.

Datakeskusten merkitystä Rauman seudulle ei vielä ymmärretä kunnolla. Kovin yleinen käsitys tuntuu olevan, ettei niistä paljon iloa ole. Ehkä muutama kymmenen työpaikkaa ja vähän kiinteistöveroja, entä sitten?

Ei, kyllä Lakarin tapauksessa puhutaan sadoista työpaikoista.

Haminassa Googlen datakeskus tuli Summan paperitehtaaseen, jonka Stora Enso sulki. Google työllistää jo viitisensataa ihmistä, mikä on enemmän kuin paperitehtaassa loppuvaiheessa. Google on rakennuttanut lisää konesaleja toimintansa laajentuessa.

UPM Rauman PK4 valmistui 27 vuotta sitten, mutta se on Suomen uusin paperikone. Niitä tuskin enää Suomeen saadaan lisää.

Eikö siis kannata tavoitella datakeskuksia?

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi