Viikon varrelta: Suomi tunnetaan maailmalla luonnonkauneudesta ja ympäristönsuojelusta

Mistä pieni Suomi tunnetaan maailmalla? Koulutuksesta, hyvästä hallinnosta, luonnosta, tasa-arvosta ja onnellisuudesta, vastaa Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Viime vuonna kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. 

Suomi-kuvan kärkeen, hallinnon ja koulutuksen rinnalle, on noussut kestävyys. Viime vuonna kansainvälistä mediaa kiinnostivat muun muassa Suomen kierrätysjärjestelmät, ilmastoratkaisut, puhdas energia, jätteenkäsittely, kestävä rakentaminen sekä kestävä matkailu.

Kuulostaa hyvältä, sillä Rauman seudulla on paljon yrityksiä, jotka tuottavat ratkaisuja juuri noihin kysymyksiin. Kyseiset teemat ovat päivittäin esillä, kun bondelaiset tekevät viestintää asiakasyrityksille.

Suomi-kuva säilyi pääosin myönteisenä. Muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa meistä ajatellaan entistä positiivisemmin. Kiinassa ja etenkin Venäjällä suunta on ihan toinen.

Edelleen Suomi on melko tuntematon maa. Ruotsi on niitä harvoja maita, joissa meidät sekä tunnetaan hyvin että meidät arvostetaan korkealle. Euroviisupisteitä tiedossa?

Kuudesta eniten ulkomaisessa mediassa näkyneestä suomalaisesta viisi oli poliitikkoja: Alexander Stubb, Petteri Orpo, Sauli Niinistö, Pekka Haavisto ja Elina Valtonen. Väliin kiilasi vain formulakuski Valtteri Bottas. Kahdenkymmenen kärkeen mahtui yksitoista poliitikkoa, kahdeksan urheilijaa ja Windows95man.

Suomesta kertovissa matkailujutuissa toistuvat luontomatkailu, Lapin talvi ja revontulet.

RMC:n projektijohtaja Timo Ståhlhammar oli toinen juhlapuhujista Rauman telakalla, kun toisen monitoimikorvetin köli laskettiin. (Kuva: Janne Rantanen)

Toisen sotalaivan rakentaminen aloitettiin Rauman telakalla kahdeksan viikkoa etuajassa. Viime torstaina tämän monitoimikorvetin köli laskettiin perinteisin menoin.

RMC:n projektijohtaja Timo Ståhlhammarin mukaan laivaprojekteissa on aina haasteita, eikä Laivue 2020 ole poikkeus. ”Matkalla on tullut vastaan yllätyksiä ja tulee vieläkin. Yhdessä selviämme niistä ja vahvistumme entisestään”, Ståhlhammar sanoi.

Korvetteja valmistuu Raumalla kaikkiaan neljä. RMC rakentaa ja Saab aseistaa. ”Nämä alukset ovat elintärkeitä Merivoimille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Nämä muodostavat merellisen puolustuksemme selkärangan tulevaisuudessa”, sanoi Merivoimien projektipäällikkö, komentaja Markus Sjöström.

Merivoimat harjoitteli Raumanmerellä viime viikolla. Suojan satama oli vaikuttava näky, kun laitureihin oli kiinnitetty samanaikaisesti Hamina-luokan ohjusveneitä, Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksia sekä Hämeenmaa-luokan miinalaiva.

Lisäksi hävittäjiä jyrisi ja helikoptereita pörräsi taivaalla, kun Maavoimat ja Ilmavoimat tukivat sotaharjoitusta.

Korvetin kölinlaskun aikaan Raumanmerellä oli käynnissä sotaharjoitus, joka toi komean rivin Merivoimien aluksia Suojan satamaan. (Kuva: Janne Rantanen)

Harvassa kaupungissa on niin paljon suuria hankkeita vireillä kuin meillä Raumalla. Ainakaan kaupungin kokoon verrattuna.

Tällä palstalla on seurattu, saako RMC jäänmurtajakauppoja kotivesiltä tai rapakon takaa. Tai kenties sotalaivatilauksia muilta Nato-mailta. Rauman perinteisessä leipälajissa, matkustaja-autolautoissa, on varmasti myös mahdollisuuksia.

Lakarin datakeskuskaavasta kirjoitin viikko sitten. Jos edes osa jättimäisestä hankkeesta toteutuu, saadaan uusia työpaikkoja ja verotuloja.

Metsä Spring jätti hiljattain rakennuslupahakemuksen Muoto-tehtaan ensimmäisestä vaiheesta. Se olisi noin 20 000 neliön teollisuusrakennus. Metsä tosin korostaa, ettei investointipäätöstä pakkaustehtaasta ole vielä tehty.

Tältä Metsän muotopakkaustehdas näyttäisi Sellutieltä katsottuna. (Havainnekuva: Metsä Spring)

Norsk e-fuel julkaisi viime viikolla ympäristövaikutusten arvioinnin laitoksesta, joka sijoittuisi Rauman satamaan. Laitos valmistaisi synteettistä lentopolttoainetta. E-kerosiinia pitää ruveta laittamaan lentokoneiden tankkiin. Malli on samanlainen kuin meille autoilijoille tuttu sekoitevelvoite.

Toteutuessaan laitos toisi työpaikkoja ja verotuloja – sekä mahdollisesti tuottaisi merivedestä kaukolämpöä koko Rauman tarpeisiin. Rauman Energia on kertonut selvittävänsä tulevaisuuden vaihtoehtoja. Hukkalämpöjen hyödyntäminen kiinnostaa kovasti.

Sataman laajennusosaan, Järviluotoihin, olisi vastaavia vihreään siirtymään liittyviä tulijoita useampia. Toistaiseksi esteenä on Suomen suurin merimetsokolonia. Rauman Satama odottaa ely-keskukselta poikkeuslupaa, koska kyse on merkittävästä yhteisestä edusta.

Euroviisuista odotellaan toiveikkaasti toista ykköstilaa Suomeen. Erika Vikmanin Ich komme on keikkunut vedonlyönneissä kärkikuusikon tuntumassa. Voitto ei siis tulisi täysin puskista.

Suurin ennakkosuosikki on selvästi suomalaisen KAJ-yhtyeen Bara bada bastu, joka edustaa Ruotsia. Mahdollisen viisuvoiton pyrkisimme tietenkin omimaan vähintään puoliksi Suomelle. Trumpilaisessa hengessä voisimme oikeastaan omia sen kokonaan.

Onhan Ruotsi tehnyt suomalaisesta saunasta kansainvälisen vientituotteen, perhana.

Brittilehti The Times muuten listasi kaikkien aikojen parhaat viisuvoittajat. Ykköseksi rankattiin Abban Waterloo ja kakkoseksi Loreenin Euphoria. Kaksoisvoitto siis länsinaapuriimme.

Lordin Hard Rock Halleluja sijoittui hienosti kuudenneksi.

Monista tv-sarjoista tutut näyttelijät Tuija Ernamo ja Ilmari Saarelainen ottivat yleisönsä Raumaplus-podcastin live-illassa. Meikäläisen ja Risto Leinon haastattelussa kaksikko kirvoitti monet naurut tarinoillaan, jotka kerrotaan lounaismurteiden tutulla nuotilla.

Kaikki tarinat eivät naurata, eikä ole tarkoituskaan. Esimerkiksi alan politisoituminen takavuosina kuulostaa näin jälkikäteen rajulta. Teatterit eivät kilpailleet vain keskenään, jakolinjat kulkivat myös teatterien sisällä.

Ernamo näytteli viime vuonna Kyllä isä osaa -elokuvassa. Saarelainen nähdään parhaillaan Ehtoolehto-sarjassa. Näistä tuoreista töistä kaksikolla ei juuri hyvää sanottavaa ole. “On se niin hektistä nykyään leffojen teko”, huokasi Ernamo.

“Kun ei harjoitella, niin ei Jumalan tähden! Nyt täytyy saada puoli tuntia päivässä, kun ennen riitti suunnilleen neljä minuuttia valmista päivässä. Eikä saa maksaa mitään”, purnasi Saarelainen.

Saarelainen esiintyy ensi syksynä Rauman teatterin Kultalammessa. Kuukausi sitten Rauman kaupungin tunnustuspalkinnon saaneella Ernamolla ei ole keikkoja tiedossa. Toki kumpikin on jo hyvän aikaa ollut eläkkeellä. Eivät vain kokonaan osaa lopettaa. Luultavasti itsekin kirjoitan vielä panksuunille päästyäni.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi



Edellinen
Edellinen

Viikon varrelta: Rauman telakalla pääsee katsomaan hartaasti varjeltua salaisuutta

Seuraava
Seuraava

Viikon varrelta: ”Aika järisyttävä”, sanoi kaupunginjohtaja Rauman datakeskuskaavasta