Viikon varrelta: Rauma jatkamassa satsauksia lapsiperheisiin – maauimala kuntoon, Äijänsuolle jalkapallostadion

Miksi Suomen Pisa-sijoitus jatkaa laskuaan? Sitä kysyimme Raumaplus-podcastissa mieheltä, jonka pitäisi tietää. Olli-Pekka Heinonen on entinen opetusministeri ja opetushallituksen pääjohtaja. Tänään hän on kansainvälisen IBO-koulutusjärjestön pääjohtaja. Heinosta huolestuttaa, kun oppimistulokset johdonmukaisesti laskevat pitkän aikaa.

Samaten pääjohtajaa huolestuttaa Pisa-tuloksista käyty keskustelu, joka hänen mielestään ei ole kovin korkealaatuista. ”Haetaan tukikeppiä omalle tarpeelle tai aikaisemmalle ajattelutavalle. Siksi keskustelu ei ole ollut kovin rakentavaa”, Heinonen arvioi.

Yhtä syytä huonolle kehitykselle ei varmasti ole. Heinonen nosti esille sen, ettei kansallisille uudistuksille ja linjauksille löydy toimeenpanotukea. ”Koulua ei pysty muuttamaan ylhäältä annetulla mahtikäskyllä. Opettajat pistävät oman sielunsa peliin. Ei toimi, jos ulkopuolelta tullaan kertomaan, että sinun pitää olla toisenlainen”, sanoi Heinonen.

Maamme ei noussut Pisa-kärkeen siksi, että Suomen kouluissa olisi ollut valtavasti huippuosaajia, huomauttaa Olli-Pekka Heinonen. (Janne Rantanen)

Miksi Suomi Pisa-kärkeen aikoinaan nousi? Siihen Heinosella oli vastaus.

”Ei Pisa-kärkeen tähdätty. Motiivi koulutuksen kehittämiseen oli lasten ja nuorten kokonaisvaltainen kasvu ihmisyyteen ja vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Pyrittiin siihen, että nuori saisi taidot ja tiedot, joita elämässään tarvitsee”, sanoi pääjohtaja.

Koulutuksen arvostus oli meillä hyvin korkealla tasolla. Se näkyy siinäkin, että Suomessa opettajankoulutukseen on hakeutunut ikäluokkien parhaimmistoa.

Heinonen lisäsi vielä olennaisen pointin. Suomessa ei ollut suurta joukkoa huippumenestyjiä. Maailmanmaineeseen nousimme, koska meillä huippujen ja heikommin menestyvien ero oli pienempi kuin muualla. Ja iso joukko nuoria pärjäsi koulussa ”ihan kivasti”.

Sittemmin kuilu on kasvanut ja heikosti menestyviä on enemmän. Tämä trendi pitää pystyä kääntämään.

Kuva: Riku Räsänen teki pitkiä päivä kunnostaessaan Rauman maauimalaa. Kuva elokuulta 2018. (Janne Rantanen)

Maauimalan remontille vihreää valoa vilkutteli Rauman tekninen valiokunta. Vuonna 1955 valmistuneen maauimalan rakenteet ovat kunnostuksen tarpeessa. Kaupunki on varaamassa nelisen miljoonaa euroa remppaan, joka tehtäisiin vuonna 2028.

1950-luvulla maauimala rakennettiin Rauman lisäksi ainakin Poriin, Turkuun, Helsinkiin, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan. Rauma poikkeaa joukosta, sillä täällä Makis sijoitettiin Otanlahden uimarannalle ja altaan vesi otettiin merestä.

Makis pääsi rapistumaan ja 2000-luvun alussa se päätettiin purkaa. Onneksi päätöstä ei toteutettu ja myöhemmin monen toimen bisnesmies Riku Räsänen pelasti maauimalan. Hän käytti paljon aikaa ja energiaa sekä talkootyötä ja omaa rahaa Makiksen uudistamiseen.

Räsänen pettyi, kun tunsi jäävänsä yksin suuren projektin kanssa. Hän uskoi hienon yhteisen asian taakse löytyvän yrityksiä ja muita tahoja samalla tavalla kuin esimerkiksi Rauman Lukon liigakiekolle, joka imuroi tältä seudulta miljoonia euroja vuosittain.

Räsänen ajautui burn-outiin ja oli valmis irtisanomaan sopimuksen, kun kaupunki sitä ehdotti. Makista ovat pyörittäneet muut firmat, kesästä 2021 lähtien Helpot Velhot, joka on Mikael Eklöfin, Joel Tervosen ja Pasi Hirvosen yritys. Kaikille heille Makis on kesäkauden sivubisnes.

Remontin jälkeen lipun ostaneita uimareita ja polskuttelijoita on käynyt noin 20 000 suvea kohti. Potentiaalia olisi enempäänkin. (Helpot Velhot)

Äijänsuon uuden jalkapallostadionin rakentaminen on käynnissä. Jalonen-yhtiöt urakoi maarakennus- ja louhintatyöt sekä niihin liittyvät lvis-työt. Uusi tekonurmikenttä valmistuu ensi kesäksi parilla miljoonalla eurolla.

Uusi kenttä on välttämätön, sillä nykyinen jää jäähallin laajennusremontin jalkoihin ja alamittaiseksi. Pallo-Iiroilla ja FC Raumalla on yhteensä yli 1200 jalkapallon pelaajaa.

Rauman tekninen valiokunta esittää kaupungin talousarvioon vajaata kuutta miljoonaa euroa katsomon rakentamiseen. Se tehtäisiin kentän pitkälle sivulle, josta kalliota on jo louhittu.

Mitoitusta on haarukoitu 1000-1200:lle katsojalle. Päättyneellä kaudella Kakkosessa Pallo-Iirojen matseissa kävi keskimäärin 400 katsojaa. Tuhannen katsojan raja ylittyy yleensä kerran tai kaksi kaudessa. Ykkösessä, johon nousu on raumalaisseuran tavoitteena, lisenssivaatimus on vähintään 500 istumapaikkaa. Ykkösliigassa jo tuhat.

Mielenkiintoinen pointti on uuden tekonurmikentän täyteaine. Ympäristösyistä kumirouhetta ei enää suositella, koska EU on sen lähivuosina kieltämässä. Ykkösehdokas lienee biohajoavalla selluloosalla pinnoitettu hiekka. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi puuhake, oliivinkivi, maissintähkä ja korkki. (Kuva: Saltex)

Suomen sadan vaikutusvaltaisimman yritysjohtajan listauksessa vuorineuvos Annika Paasikivi, 51, nousi jo kuudenneksi. Hän on raumalaisen perheyhtiön Oras Investin hallituksen puheenjohtaja.

Oras Invest omistaa kokonaan yritysostoilla kasvaneen hanavalmistaja Oras Groupin. Oras Invest on pääomistaja myös Kemirassa, jonka hallituksessa puhetta johtaa Annika Paasikivi. Ennen häntä Kemiran hallituksen puheenjohtajia olivat Annikan isä ja setä eli Pekka ja Jari Paasikivi vuorollaan.

Annika Paasikivi istuu myös Valmetin ja sveitsiläisen Georg Fischerin hallituksissa. Niitäkin Oras Invest omistaa, samoin Lindabia ja Konecranesia.

Vuorineuvos Annika Paasikivi. (Oras Invest)

Surullinen uutinen, jota osattiin pelätä, saatiin viime viikolla. Vuonna 1887 perustettu Suomen Tietotoimisto ajettaneen alas. Se muuttaisi sanomalehtiä tavalla, josta varsinkaan printtitilaajat eivät pidä.

Lehdet ja netti saadaan jatkossakin täyteen juttua konserniyhteistyöllä, mutta väistämättä tarjonta kaventuu.

”Jokaisen ihmisen pitäisi kuitenkin pikkuisen katsoa muutakin maailmaa kuin omaa lähiympäristöään. Yleissivistyksen ja yleisen tiedon kannalta tämä on takaisku. Vaarana on, että jatkossa menee ohi sellaisia kansallisia yleisesti kiinnostavia aiheita, jotka STT olisi hoitanut, sanoi Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila Suomen Lehdistön haastattelussa.

Allekirjoitan näkemyksen.

Edellinen
Edellinen

Viikon varrelta: Suomen seitsemän telakkakriisiä luovat uskoa huomiseen

Seuraava
Seuraava

Viikon varrelta: Meriteollisuus tarvitsee valtion omistajanäkemystä