Elinkeinoministeri Sakari Puisto vastaanotti viime viikolla Suomen meriteollisuusstrategian. Vihdoinkin, voi sanoa, sillä suomalainen meriteollisuus työllistää yli 30 000 ihmistä ja sen kokonaisliikevaihto on liki 12 miljardia euroa.

Telakoilla, laitetoimittajilla, suunnittelutoimistoilla ja muilla alan yrityksillä on nyt töitä. Viimeisin iso avaus, historiallinen jäänmurtajakauppa Yhdysvaltoihin, sai maailmanlaajuista huomiota.

Tilanne on hyvä, mutta eilisen menestys ei valitettavasti turvaa hyvää huomista.

Meriteollisuudella on erinomaiset mahdollisuudet työllistää suomalaisia ja hankkia vientituloja. Mutta kuten strategiassa todetaan: toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Puhdas siirtymä, kiristyvä geopoliittinen kilpailu ja tuottavuuspaineet haastavat alan yrityksiä.

Edellä mainituista kahden ensimmäisen haasteen kohdalla valtio pystyy oman maan yrityksiä auttamaan. Tuottavuuden kunnossa pitäminen sen sijaan on firmojen itse hoidettava.

”Meriteollisuus on yksi Suomen teollisuuden menestystarinoista. Laajassa yhteistyössä valmisteltu strategia luo pohjaa tavoitteelle sen varmistamiseksi, että suomalainen meriteollisuus pystyy hyödyntämään globaalit kasvu- ja investointimahdollisuudet sekä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin myös tulevina vuosina”, sanoi ministeri Puisto.

Vasemmalla elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) ja keskellä Meriteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Mika Nieminen. (Kuva: RMC)

Valtiolla saa olla mielipide, myös Suomessa, sanoi Meriteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Mika Nieminen strategian julkistustilaisuudessa. Kaikki maat toimivat omien etujensa puolesta. Siksi Nieminen näkee valtion roolille omistajuuspolitiikan määrittäjänä selkeän roolin.

”Ilman valtioiden välistä toimintatapaa ei myydä jäänmurtajia eikä korvetteja. Valtiota tarvitaan myös vihreässä siirtymässä, sähkölaivojen logistisen infrastruktuurin rakentamiseksi aluksi Suomen satamiin sekä laajemmalti Euroopassa”, totesi Nieminen.

Rauman telakalla rakennetaan neljä jäissä kulkevaa sotalaivaa. Korveteista kaksi on vedessä ja kolmaskin pääsee oikeaan elementtiinsä lähiviikkoina. (Janne Rantanen)

Arktinen meriteollisuus on Niemisen mielestä yksi harvoista suomalaisista uniikeista vahvuuksista. ”Tämän osaamisen turvaaminen on suomalainen strateginen intressi”, hän painotti.

Strategia näyttää Suomelle suunnan. ”On olennaista, että strategian toimeenpano käynnistyy määrätietoisesti ja yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa”, kommentoi Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson.

Rauman telakkaa johtava Nieminen odottaa strategian muuttuvan ”omistajuuspolitiikaksi, hankintapäätöksiksi ja investoinneiksi, jotka luovat kestävän pohjan suomalaiselle meriteollisuudelle pitkälle tulevaisuuteen”.

Toimintaa ja päätöksiä tarvitaan per heti.

Elämme poikkeuksellista etsikkoaikaa. Arktinen kilpailu jäänmurtaja- ja monitoimialuskapasiteetista avaa suomalaiselle osaamiselle mahdollisuuksia, joita ei ole ollut vuosikymmeniin.

Keskustavisio 2050 näyttää, miltä Rauman ydinkeskustassa voisi joskus näyttää, mikäli raumalaisten yhteinen tahto toteutuisi. Kanalin oikealla rannalla näkyvistä muu on toistaiseksi idean tasolla paitsi kaupungintalo torneineen. (Arkkitehdit Tommila ja Nomaji)

Rauman uusi keskustavisio hyväksyttäneen kaupunginvaltuustossa tänään maanantaina. Kaupungin asukaslehdessä aiemmin ja Satakunnan Kansassa viime viikolla julkaistut visiokuvat ovat saaneet enimmäkseen innostuneen vastaanoton.

Erityisesti ideat pitkään tyhjänä ja osin parkkipaikkana olleen Sokos/Tarvontorin tontin kehittämisestä ovat keränneet kehuja. Aika yleinen ajatus tuntuu olevan: ”nyt on hyvät suunnitelmat, ei muuta kuin toteuttamaan”.

Näin asiapenttinä on pakko vähän latistaa innostusta. Suuria suunnitelmia ei ole valmiina, saati konkreettisia isoja rakennushankkeita. Tässä vaiheessa kyse on lähinnä vasta ideoista.

Laajalla osallistamisella, pitkään ja hartaasti, laadittu Rauman keskustavisio 2050 on ”raumalaisten yhteinen tahtotilojen summa”, kiteytti arkkitehti Leena Joki-Korpela, kun haastattelin häntä aiheesta Rauma-lehteen.

Kaupunki aikoo aloittaa testaamalla joitakin ideoita ennen isompia investointeja. Eikä kaupunki tule rakentamaan liiketiloja, hotelleja tai kovan rahan asuntoja.

Yhtä tyhjän kanssa sitten, peruspessimisti toteaisi. Mitä järkeä on käyttää aikaa ja rahaa suunnitelmiin, joita ei ole tarkoituskaan ruveta sellaisenaan toteuttamaan?

Paljonkin järkeä.

Lähtötilanne on hyvä, ellei peräti erinomainen. Rauma on laadukas kotikaupunki, mutta maailma muuttuu ja ihmisten tarpeet sen mukana. Vääränlainen tyytyväisyys hidastaa kehittymistä.

”Keskustavisio pyrkii lisäämään ymmärrystä tulevaisuuden kehityssuunnista. Yhteinen huoli on, kuinka rohkeasti Raumaa voidaan viedä eteenpäin”, selitti Joki-Korpela.

Kaikkein tärkeintä on, ettei keskustavisio tule valmiiksi, kun valtuuston puheenjohtaja Otso Huuska päätöksen merkiksi nuijansa pöytään kopauttaa. ”Sitten vasta tämä testataan, kun toteutuksen pitäisi alkaa. Hiillosta pitää hehkuttaa niin, että visiotyön innostunut henki säilyy, Joki-Korpela sanoo.

Kaupungit kasvavat rautateiden varsilla, kirjoitti Riikka Lehtinen kaupunkilehti Raumalaisen kolumnissa. Hän ihmetteli meikäläisen tavoin, miksi kumman monet raumalaiset suhtautuvat henkilöjunien paluuseen nuivasti ja näköalattomasti.

Hän kehotti heittämään turhan vaatimattomuuden pois. ”Otetaan tulevasta junayhteydestä kaikki hyöty irti ja keskitytään nyt kehumaan Rauman elinvoimaisuutta ja tulevaisuuden saavutettavuutta”, ehdotti Lehtinen.

Kehumisen aiheita riittää, eikä edes tarvitse leveällä pensselillä värittää.