Ostin 2000-luvun alussa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan osakkeen kannatusmielessä. ”Limutehtaan” toimitusjohtaja Rami Aarikka oli tullut tutuksi, kun hän piti olut- ja viinitarvikepuotia Vanhassa Raumassa. Itsekin olin yrittänyt jonkin aikaa panna lähinnä brittityyppisiä oluita. Parhaat satsit olivat jokseenkin juotavia, sikses.
LWT aloitti limsoista ja eteni siidereihin. Kun Kukko-olut lisättiin valikoimaan, tuntui hyvältä olla pienen pienellä panoksella mukana tukemassa naapurikaupungin pirteän haastajan yritystarinaa. Osinkotuottoa en miettinyt.
Pieni juomatehdas herätti huomiota nokkelalla markkinoinnilla. Laitilan osakekirja oli yksi hyvä esimerkki. Tämän osakekirjan voi laittaa kirjahyllyyn. Se kun on tietokirja Puolikuiva siiderikirja, jonka päällyspaperiksi osakekirja on laitettu.
Markkinointi on ollut vahvasti retrohenkistä jo yli 30 vuoden ajan ja hyvin on toiminut. LWT on tehnyt parhaina vuosina kunnon tulosta.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan (Fisutta Oy) osakekirja vuodelta 2001. (Janne Rantanen)
Nyt yhtiön brändi-ilme on muuttumassa. Ilme ”kirkastuu”, logo vaihtuu uuteen ja Kukko-oluet saavat uuden ulkoasun. ”Myös hyvien brändien pitää kehittyä ajan mukana – sitä haemme myös Kukon kehitysaskeleella”, perustelee toimitusjohtaja Pete Pokkinen.
Mainitut muutokset ovat osa strategian päivitystä, jonka tavoitteena on myynnin kasvu oluessa, virvoitusjuomissa ja seltzereissä. ”Haluamme nähdä kasvavan ja kannattavan yhtiön, siksi lisäämme hiukan vauhtia koneeseen”, Pokkinen toteaa tiedotteessa.
Paljon ansaittua näkyvyyttä on LWT saanut yrityksen kokoon nähden. Toimittajat soittivat mielellään sanavalmiille Aarikalle, koska alan jättiläisiä haastavasta pienpanimosta sai tehtyä vetäviä juttuja. Yleensä löytyi myös otsikkoon sopivia sitaatteja.
Laitilan Kukko Pils sai paljon huomiota maailman ensimmäisenä gluteenittomana täysmallasoluena. Siihen ei päästy tuotekehityksellä, vaan tuurilla.
Näyttävä ja merkittävä onnistuminen oli taistelu keskusliikkeiden jakeluun pääsystä.
Rami Aarikka Laitilan tehtaalla vuonna 2004. (Janne Rantanen)
Juomat myytiin lasipulloissa vielä 30 vuotta sitten. Kuinka eri näköisiä ruokakauppojen juomaosastot silloin olivatkaan! Oluesta peräti 95 prosenttia myytiin lasipulloissa. Tölkkien osuus oli muutama vaivainen prosentti.
Ja valikoimat olivat aivan toista kuin tänään. Suomen markkinaa hallitsi kaksi suurta, Hartwall (Lapin Kulta, Karjala) ja Sinebrychoff (Koff, Karhu). Ulkomaisia oluita oli tarjolla vähän, pienpanimoiden tuotteita ei nimeksikään.
Lasipulloista oli alettu maksaa palautusmaksua jo 1950-luvulla, mutta alumiinitölkeistä vasta vuonna 1996. Se muutti kotimaiset juomamarkkinat totaalisesti. Laitila oli yksi eniten hyötyneistä, ensin siidereillä (kaupan merkit ja Oiva) ja sitten Kukoilla.
Valtioneuvosto myönsi Posivalle viime viikolla käyttöluvan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle Olkiluotoon. Se on laatuaan ensimmäinen maailmassa.
Vielä on muutama tärkeä rasti jäljellä ennen loppusijoituksen starttia. Posiva viimeistelee käyttöönoton, toteuttaa tarvittavat testit ja tarkastukset, jotka Säteilyturvakeskus vielä tarkastaa ja hyväksyy.
Aikataulua Posiva ei julkisuuteen anna. ”Olemme sanoneet tämän alusta lähtien: vain turvallinen loppusijoitus on mahdollista. Siksi etenemme myös nämä viimeiset vaiheet huolellisesti”, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Poikolainen tiedotteessa.
Rauman uusi junaseisake on valmistumassa. NRC Group rakentaa seisakkeen Prisma-kauppakeskuksen viereen, jotta henkilöjunaliikenne voidaan vapun maissa aloittaa liki 40 vuoden tauon jälkeen.
Kauan me raumalaiset tätä toivoimme ja monet tekivät paljon töitä hankkeen edistämiseksi. Hienoa, kun rahoitus saatiin järjestettyä.
Valtio kattaa kustannukset 2,5 miljoonaan euroon kalenterivuosittain. Rauman kaupunki kuittaa loput, ennakkoarvion mukaan puolisen miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin rahoitusta ei tarvita vuoden 2030 jälkeen.
Liikenne käynnistetään Intercity-junilla. Myöhemmin kalusto vaihtunee SM7-lähiliikennejuniin.
Vaikka poliittiset päätökset ja budjettikirjaukset on tehty, sopimusta VR:n kanssa ei ole vielä allekirjoitettu. Vielä neuvotellaan yksityiskohdista kuten hinnoittelusta ja tarkemmista aikatauluista.
Traficomin lakimies Meeri Niinisalo arvioi, että sopimus valmistuu alkuvuoden aikana. ”En näe sellaista vaaraa, ettei juna alkaisi jyskyttämään keväällä 2027”, Niinisalo sanoi Ylelle.
Vanhaa Raumaa idyllisempää ja aidompaa joulukaupunkia saa hakea. (Rauman kaupunki)
Vanhan Rauman joulu. Rauman kaupunginhallitus päätti vuosikymmenen alussa, että Raumasta tehdään Suomen johtava joulukaupunki. Ensimmäisen viisivuotiskauden kokemukset rohkaisivat jatkamaan ponnisteluja.
Itse pidän fiksuna vetona nimen vaihdosta. Pitsikaupungin joulun sijaan nyt puhutaan Vanhan Rauman joulusta. Se kertoo, mistä ja missä on kyse.
Joulutunnelmaa ja tapahtumia voi levittää laajemmallekin, totta kai, mutta nimenomaan Vanha Rauma on se juttu. Sen idyllisempää ja aidompaa joulukaupunkia on Suomesta vaikea keksiä.
Vireä talousalue. Syyskuun työllisyystilastot näyttivät taas, miten vireä ja elinvoimainen Rauman talousalue on.
Lähimmissä isoissa kaupungeissa Turussa ja Porissa työttömyysaste on 14-15 prosenttia, mutta Raumalla vain yhdeksän – ja Rauman naapureissa Eurajoella, Eurassa ja Laitilassa alle seitsemän.
