Eilen sunnuntaina oli älyvapaa päivä, ainakin jos DNA:ta uskomme. Tässä asiassa kannattaisi uskoa. Operaattorifirman markkinointia, kyllä, mutta täyttä asiaa. Todellakin itse kullekin tekisi hyvää jättää puhelin ja älylaitteet loitommalle ja antaa aivojen levätä.

Väitän, että melkein kaikki luulevat itseään tässä paremmaksi kuin oikeasti ovat.

Niin kuin olemme keskivertoa (selvästi) fiksumpia sekä parempia esimerkiksi autoilijoina ja työkavereina.

Taitaa olla niin, että yritämme huijata myös itseämme.

Minulla on tapana jättää puhelin kotiin, jos lähden vaimon kanssa tunnin tai parin kävelylle. Voimme viettää laatuaikaa jutellen. Keskittyä siihen, mitä ympärillä näkyy ja kuuluu. Suosittelen muillekin. Hyvin harvoin meitä täytyy saada ihan heti kiinni.

Myönnän kuitenkin, että kotiin tai majapaikkaan päästyä on tosi vaikea välttää älylaitteiden houkutusta. Onko kukaan soittanut? Vaatiiko viesti vastausta? Ettei vaan menisi uutinen ohi silmien…

Älyvapaan päivän vinkeistä aika monet saavat tuntemaan piston sydämessä. Selailenko työpäivän tauoilla aina puhelinta? No en… kun välillä myös tablettia.

Tiedän toki, että ajatus- ja päätetyötä tekevän kannattaisi kaffeholanilla tehdä jotain ihan muuta. Miksi se on niin vaikeaa?

Jotain hyvääkin, totean itsearvioinnissa. En vie älylaitteita illalla sänkyyn, vaan otan päivän päätteeksi kirjan käteen.

RMC piti avoimet ovet viime viikolla, kun Spirit of Tasmania V lähti pitkälle matkalleen kohti kotisatamaa. Sisaraluksensa lailla Skotlannin kautta koukaten. (Kuva: RMC)

Raumalla iloittiin viime viikolla, kun Spirit of Tasmania V lähti pitkälle kotimatkalleen. RMC:n avoimet ovet houkuttelivat telakalle tuhansia ihmisiä. Grillimakkaroitakin syötiin yli 2000, vaikka toiset tyytyivät pullakahveihin.

Nollasta aloittanut RMC on kymmenessä vuodessa rakentanut jo viisi matkustaja-autolauttaa neljälle eri tilaajalle. ”Spirit of Tasmania -alukset ovat teknisesti edistyksellisiä lähes kaikilta osin. Ne ovat erittäin tehokkaita ja ketteriä ohjata”, kehui kapteeni Bob Moss RMC:n tiedotteessa.

Rauman telakalla rakennetaan parhaillaan sotalaivoja Merivoimille ja valmistellaan USA:n jäänmurtajien rakentamista. RMC kisaa myös Suomen murtajatilauksesta.

Ruotsi sen sijaan on tilaamassa jäänsärkijän Etelä-Koreasta kuten tällä palstalla aiemmin ennakoin. Miten mahtaa käydä 40 miljoonan euron EU-tuelle, jonka Ruotsi hankkeeseen sai? Tuki on tarkoitettu eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Merivoimien monitoimikorveteista on toivottu vientituotetta jo monen kärkipoliitikon suulla. Kutkuttavia mahdollisuuksia on myös sähköllä kulkevissa matkustaja-autolautoissa.

Rauman lisäksi Turun ja Helsingin telakoiden tilauskirjat ovat täyttyneet. Se on erinomainen uutinen myös suunnittelutoimistoille ja laitetoimittajille kuten Wärtsilälle, ABB:lle ja raumalaiselle Steerpropille.

Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela kuunteli hymyssä suin Rauman telakan toimitusjohtaja Mika Niemisen tarinointia avointen ovien illassa. (Kuva: RMC)

Tasmaniassa ihmeteltiin samaan aikaan uusia pahoja mokia, joita tässä laivaprojektissa tuntuu riittävän. Niin kuin siinä ei olisi tarpeeksi, että uudet upeat laivat pääsevät aloittamaan liikennöinnin vasta vuoden päästä – kotisataman laituria ja terminaalia vasta rakennetaan.

Nyt kyse oli yllättävästä viiden miljoonan euron lisälaskusta. Varustamo oli inhimillisen erehdyksen takia antanut väärät speksit satamarakentajille. Tämän vuoksi laivojen runkoa pitää vahvistaa ja ostaa uudet fenderit jo valmistettujen tilalle.

Pian perään parlamentin kuulemistilaisuudessa kuultiin, että osavaltio joutuu tekemään 40-50 miljoonan euron pääomasijoituksen varustamoon. TT-Linen kassa on tyhjä ja velkaa tappiin saakka.

Kansien välistä. Monilla kaupungeilla on omat suositut dekkarisarjansa. Maria Kallio ja Harjunpää ratkovat rikoksia Helsingissä, Koskinen Tampereella ja Vares Turussa. Televisiosta tuttujen rikossarjojen takaa löytyvät kirjailijat Leena Lehtolainen, Matti Yrjänä Joensuu, Seppo Jokinen ja Reijo Mäki.

Nortamo-palkinnon hiljattain pokannut Arttu Tuominen on sijoittanut jännärinsä Poriin, Rake Tähtinen Ämpärporiin eli Uuteenkaupunkiin.

Entä Rauma? Aika monessa Juha Nummisen dekkarissa Rauma oli synkkien tapahtumien polttopisteessä. Nyt Nummisen palttoonperijäksi on ilmoittautunut Jukka-Pekka Palviainen. Hänen dekkarisarjansa sijoittuu Raumalle. Tänä syksynä ilmestyi toinen tätä lajia, Viimeinen rukous.

Palviainen kirjoittaa hyvin, hauskasti ja humaanisti. Ja aina se vain säväyttää, kun kirjoissa tai elävissä kuvissa liikutaan tutuissa maisemissa. Palviaisen dekkareissa Raumalla on iso rooli, kuin yhtenä päähenkilönä.

Jukka-Pekka Palviainen aloitti Raumalle sijoittuvan dekkarisarjan Tavoittelemanne henkilö on tapettu -kirjalla. Tänä syksynä ilmestyi Viimeinen rukous. (Kuva: Janne Rantanen)

Viikon trivia. Rauman kirjastolla on ikää jo 175 vuotta, jos laskeminen aloitetaan apteekin takahuoneessa toimineesta lainaamosta. Kirjoja oli alkujaan vain 67, joista maksua vastaan sai lainata yhden kerrallaan. Lainaamoa pyöritettiin vapaaehtoisvoimin vuoteen 1930, jolloin palkattiin ensimmäinen kirjastonhoitaja.

Viikon oivallus. Suomen suurimman uutismedian Ilta-Sanomien päätoimittaja Johanna Lahti sanoo tehneensä urallaan valtavasti virheitä. Lahti ei omien sanojensa mukaan pitkään edes tajunnut, että on olemassa sellainen asia kuin ”ihmisjohtaminen”. Porilainen Lahti luuli, että muutkin ovat samanlaisia kuin hän: suoria ja nopeita.

”Suurimpia oivalluksiani – niin tyhmältä kuin se kuulostaakin – on se, että kaikki eivät käykään samalla bensalla”, sanoo Lahti Suomen Lehdistön haastattelussa.

Taas tuntui pisto tämän kirjoittajan sydämessä.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi