Uuden jäänmurtajan rakentaminen alkaisi vuonna 2026 ja se valmistuisi vuonna 2028. Murtaja suunnitellaan Selkämeren (Raumanmeren) ja Suomenlahden jääolosuhteisiin, mutta se tulisi operoimaan jäänmurrossa alkutalvisin myös Perämerellä.Murtajan työnimi Aino on mielenkiintoinen yksityiskohta. Mutta yhden kirjaimen ero luokassa on merkittävä. Suomi on siis hankkimassa B-luokan murtajaa. Ruotsi sen sijaan on ostamassa A-luokan murtajaa, joka avaa leveämpää ränniä jäähän.Se siitä yhteishankinnasta Ruotsin kanssa.

Kuukausi sitten kirjoitin tällä palstalla 55 vuotta täyttäneiden työllistymisen vaikeudesta. LinkedIn-palvelussa kolumnia kommentoi muun muassa Kari Pasanen. Hän komppasi, ”ettei ikä ole työsuhteen muutosten perusta, vaan asenne, ammattitaito, yhteistyökyky, ammatillinen ja muu kehittyminen”.Pasanen on tästä erinomainen esimerkki. Hän teki yli 30 vuoden työuran paperitehtailla. Kun monet Pasasen pomokollegat jo siirtyivät vapaaherroiksi, sai Pasanen 60-vuotiaana mahdollisuuden vaihtaa alaa. Hän johti Raumasteria viitisen vuotta ennen kuin jäi joulukuussa eläkkeelle.

Pahassa paikassa oli kenties perusteltua uhrata Rauma isomman Turun puolesta. Mutta tämä usein toistuva väite tappiollisuudesta kirpaisee.Useampi sisäpiiriläinen on vakuuttanut, ettei Rauman telakka tappiota tuottanut.Rauman telakka ansaitsisi mielestäni hatunnoston siitä, että täällä tehtiin matkustaja-autolauttojen ohella erikoisaluksia.

Vaikuttava visio. Vientituloja, verotuottoja, vihreää siirtymää.Posivan Onkalossa on alkamassa ydinjätteen loppusijoitus ensimmäisenä maailmassa. Alan piireissä on jo pidempään nähty, että olisi ideaa hyödyntää suomalaista osaamista laajemmin. Jami Jokinen teki aiheesta muutamankin uutisjutun Länsi-Suomelle jo puolitoista vuotta sitten.Katsoisin tämän kortin, sillä vastaus otsikon kysymykseen voi olla: kyllä.

Olen seurannut Satatuotteen kehitystä läheltä. Kun olin Länsi-Suomen ja Raumalaisen päätoimittaja, työhuoneeni ikkunasta avautui näkymä muovipakkauksia valmistavaan tehtaaseen.Viime viikolla Satatuote tiedotti perustavansa toisen tehtaan Keski-Eurooppaan, lähelle tärkeitä lääketeollisuuden asiakkaita (on niitä Suomessakin). Kralovicen tehdas siirtyy Satatuotteelle Oras Groupilta. Raumalla Oraksen hanoja valmistetaan Satatuotteen naapurissa.Hienoa kuulla, että investoinnit myös Raumalle jatkuvat.

Raumalla on elinvoimaa. Konsulttifirma WSP:n ranking laittaa Suomen vajaat 300 kuntaa paremmuusjärjestykseen elinvoiman ja tulevaisuusvalmiuden näkökulmasta. Rauma sijoittui komeasti sijalle 20. Heti Tampereen jälkeen ja tasoissa Oulun kanssa.Rauman naapurikunta Eurajoki löytyy sijalta 33, ennen Turkua.Kyllä meillä on kaikki mahdollisuudet hyvään huomiseen! Sikses.

Jäänmurtajayhteistyö USA:n ja Kanadan kanssa etenee tällä viikolla. Tavoitteena on, että ensimmäisistä konkreettista hankkeista voitaisiin sopia ensi vuoden puolella, uutisoi Helsingin Sanomat.Kuulostaa hyvältä, mutta epäilijöitäkin löytyy. Esimerkiksi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen näkee yhteistyössä myös riskejä.

Kaupunginjohtaja Esko Poikela esitteli medialle talousarvioehdotuksensa. Sen mukaan Rauma investoisi ensi vuonna 48 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin tuplasti suurempi Pori aikoo tehdä. Kolmen vuoden taloussuunnitelmassa Rauman investointien arvo nousee 113 miljoonaan, mikä pakottaa ottamaa uutta lainaa.Satsausten sarja täydentynee vielä Äijänsuon jäähallin remontilla. ”Oletettavaa on, että asia tulee puolen vuoden sisällä päätöksentekoon”, kommentoi kaupunginjohtaja SK:lle.

”Tässä vaiheessa tulokset näyttävät lupaavilta eli täyssähköinen matkustaja-autolautta olisi Helsinki–Tallinna-reitille teknisesti mahdollista rakentaa ja olisi varustamolle taloudellisesti kannattava.”

Rauman kaupunki satsaa suuresti uusiin kouluihin. Tänä syksynä käyttöön otettu Karin kampus: 75 miljoonaa euroa. Vuonna 2026 avattava Uotilanrinne: 24 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 starttaava Nanunkallio: 38 miljoonaa euroa.Yhteensä 137 miljoonaa euroa (jos riittääkään).

Parhaassa tapauksessa nyt julkistettu hanke ei jää viimeiseksi. Satama on laajenemassa Järviluotoihin. Kaavaa valmistellaan parhaillaan. Töihin ryhtymistä vain jarruttaa saariin pesiytynyt Suomen suurin merimetsokolonia.

Rauma on saamassa ensimmäisen omatoimikirjaston ensi vuonna.Lapin kirjasto toimii entisessä kunnantalossa. Lapin kirjasto palvelee nyt 33 tuntia viikossa. Omatoimisena aukiolotunnit voinee helposti tuplata.

Kansakoulupohjalta vuorineuvokseksi. Säkyläläinen Simo Palokangas käy tuoreessa kirjassa läpi komeaa työuraansa. Palokankaan urakoista suurin oli LSO Osuuskunnan tervehdyttäminen EU-kilpailun kestäväksi ja kansainvälistäminen. Toimitusjohtajana Palokangas aloitti räväkästi: ensimmäisenä työpäivänään hän erotti kymmenen johtajaa ja palkkasi neljä uutta. 

Klikkiotsikoista tuli viime viikolla puhetta bondelaisten kesken, niin pitihän sellainen tempaista tähän viikkokolumniin. Tuo on sikäli lajinsa tyylipuhdas edustaja, että otsikolle on jutussa katetta – kunhan vähän termeillä pelataan.Sen toki myönnän auliisti, että kyse on kierrätysotsikosta. Ensimmäisen kerran käytin sitä viitisentoista vuotta sitten.

Koska uusia laivakauppoja? Sitä tietysti kysyttiin viime viikolla, kun Rauman telakalla juhlistettiin ensimmäisen ”tasmanianlautan” luovutusta tilaajalleen TT-Linelle. RMC:n hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson vakuutti, että kysyntää on. ”Joissakin paikoissa on jo ollut kädenpuristuksia, mutta sopimuksia ei ole kirjoitettuna”, hän sanoi.Onkohan kyse matkustaja-autolautoista vai sota-aluksista?

Alankomaiden suurlähettiläs Govert Jan Bilj de Vroe vieraili Raumalla kauppakamarin kutsumana. Meikäläiselle oli pieni yllätys, että Alankomaat on Suomen neljänneksi suurin vientimaa.Suurlähettiläs kertoi, että markkinarakoa on etenkin vihreän siirtymän ratkaisuissa. Esimerkiksi pääkaupunki Amsterdamissa kaikissa uusissa rakennuksissa pitää käyttää vähintään 20 prosenttia puuta.

Rauman sellutehtaan entinen johtaja valittiin vetämään Metsä Groupin hanketta, joka onnistuessaan avaa tien uudelle isolle kemianteollisuudelle – ja on samalla iso osa vihreää siirtymää.Metsäteollisuuden hankkimasta puusta saataisiin entistä enemmän hyödynnettyä ja jalostusarvo nousisi.Kyse on puuperäisen hiilidioksidin talteenotosta metsäteollisuudessa. Ensimmäinen selvitys on valmistumassa, ensi vuonna alkaa pilotti Rauman sellutehtaalla.

RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen kertoi, että vihreän siirtymän ja kiristyvien ympäristönormien vuoksi eurooppalaiset varustamot tarvitsevat puhtaampia lauttoja. Raumalla on tehty hybridilaivoja Wasalinelle, Tallinkille ja nyt TT-Linelle.”Haaveenamme on hypätä seuraavalle tasolle, täyssähköisiin matkustajalaivoihin. Olemme päässeet pitkälle. Teknologinen kyvykkyys on olemassa”, sanoi Nieminen.