Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen kutsui ruotsalaisen kollegansa Pål Jonssonin Rauman telakalle teemalla ostaisitteko erinomaisen ja edullisen sotalaivan.

Rauman telakan toimitusjohtaja Mika Nieminen puolestaan kutsui vierailua seuraamaan paikallista mediaa. ”Kovasti meillä on toive saada korveteista vientituote Suomelle. Hienoa, kun saamme esittää valtiollisella tasolla, että meillä on kyvykkyyttä”, sanoi Nieminen.

Suomen puolustusministerille viesti on jo mennyt perille: ”Kaikki Nato-maat vahvistavat merellistä suorituskykyään. Sellainen telakka on vahvoilla, joka pystyy tuottamaan laadukkaita aluksia edullisesti ja aikataulussa. Tätä käydään juurta jaksain läpi Ruotsin ministerin kanssa”, kommentoi Häkkänen vierailun yhteydessä.

Jonsson kehui telakkakierroksen päätteeksi, että oli ”mielenkiintoista ja vaikuttavaa” nähdä miten sotalaivoja täällä rakennetaan.

Rauman telakalla tehtäviin neljään taistelulaivaan asejärjestelmä tulee Saabilta Ruotsista. Jonsson puhui naapurimaiden yhteistyön tiivistämisestä. Hän painotti, että sotalaivoista on käyty ”konsulaatiota, muttei neuvotteluja”.

Taistelulaivojen tuotantoon tutustumassa oikealta RMC:n operatiivinen johtaja Ville Laaksonen, Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsson ja Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen sekä RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen. Taustalla rakentumassa toisen monitoimikorvetin ohjaamo. (Kuva: Janne Rantanen)

Telakkakäynti sopi luontevasti osaksi Pål Jonssonin Suomen vierailun ohjelmaa. Hän osallistui Helsingissä Hanakäräjät-seminaariin, jossa koolla olivat Suomen ja Ruotsin puolustusvaliokunnat. Tällä kertaa teemana olivat Itämeren kasvavat hybridiuhkat ja puolustusteollisuuden rooli muuttuvassa turvallisuusympäristössä.

Lentokenttien ja sotilaskohteiden yllä pörränneet droonit olivat kovasti ajankohtainen aihe. ”Venäjä pyrkii koko ajan iskemään kiilaa. Muutakin häirintää on viime vuosina ollut, mutta suomalaisten kannattaa pitää pää kylmänä. Häirinnän tarkoitus on luoda levottomuutta, jopa pelkoa. Kannattaa kuitenkin pistää asiat mittasuhteisiin. Droonit eivät horjuta länsimaita”, sanoi puolustusministeri Häkkänen Raumalla.

Isännät ja arvovieraat asettuivat ryhmäkuvaan ensimmäisen monitoimikorvetin viereen telakkalaiturilla. (Kuva: Janne Rantanen)

Syvien tunnelien salaisuus. Kuulostaa meikäläisen korviin Enid Blytonin Viisikko-kirjan nimeltä, mutta on oikeasti osa The Sunday Timesin otsikkoa: Secrets of the deep, deep tunnels where nuclear waste is buried. (Salaisuudet syvien, syvien tunnelien, joihin ydinjäte haudataan.)

Asiayhteydestä lukija jo arvannee mistä on kyse. Alaotsikko sen kertoo: Melkein puoli kilometriä maanpinnan alla, suomalaiset insinöörit ovat sulkemassa radioaktiivista materiaalia turvallisesti ikiajoiksi – Britannia haluaa tehdä saman.

Eurajoen Olkiluodossa on siis käyty. Laatulehden toimittaja oli mukana brittiasiantuntijoiden Suomen-vierailulla. Posiva on aloittamasssa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ensimmäisenä koko maailmassa. Koekäyttö on edennyt vaiheeseen, jossa tunneleihin suljetaan loppusijoituskapseleita, jotka eivät sisällä polttoainetta.

Moneskohan vastaava vierailu mahtoi jo olla Posivan viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaalle ja projektipäällikkö Sanna Mustoselle ovat vedettävänä? Kansainvälinen kiinnostus on mittavaa.

Jykeviä esteitä. Ydinjäte pakataan kuparikapseleihin, jotka asetetaan kallioluolaston tunneleissa reikiin, jotka suljetaan. Sitten teljetään vielä tunnelien suuaukot. (Arkistokuva: Janne Rantanen)

”Tämä on vedenjakajahetki ydinvoimasektorille. Hämmästyttävää”, intoili yksi brittivieraista. Syystäkin sillä Britanniassa ydinvoimalat ovat toimineet yli 70 vuotta. Uusia OL3-mallin laitoksia rakennetaan ja suunnitellaan, mutta loppusijoitus on yhä aloittamatta.

Ratkaisu sentään on selvillä. Suomalaisten ja ruotsalaisten kehittämä loppusijoitusmalli on myös Britannian valinta.

Loppusijoituslaitoksen paikaksi on valikoitumassa alue Luoteis-Englannin rannikolta, Järviseudun kansallispuiston rajamailta. Loppusijoitustunnelit louhittaisiin pääosin Irlanninmeren alle.

Otsikon kirjoittaessani ajattelin nimenomaan kesälomareissuilla tutuksi tullutta Järviseutua. Mutta yhtä lailla se pätee Suomessa valittuun loppusijoituspaikkaan. Olkiluoto on Raumanmeren rannalla ja kansallispuiston naapurissa.

Kuningas Charles III:n rannikkopolkua Järviseudun (Lake District) kansallispuiston maisemissa. Näihin maisemiin sijoittunee ”Britannian Olkiluoto”. (Kuva: Janne Rantanen)

Yli 400 kilometriä. Niin paljon brittien ”ydinjätehautausmaalle” aiotaan louhia tunneleita meren alle. Loppusijoituksen mittakaava on Posiva kertaa kymmenen! Moisen laitoksen suuruutta on vaikea hahmottaa. Kalliokuiluja tarvitaan hurja määrä, koska Britanniassa käytettyä ydinpolttoainetta on välivarastoissa kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa.

Näillä näkymin brittilaitoksen rakentaminen voi alkaa 2040-luvulla ja loppusijoitus 2050-luvulla.

Kommentteja ja vinkkejä saa lähettää: janne.rantanen@bonde.fi