Meyer Turku pääsi viime viikolla kertomaan, että viidennen Icon-luokan jättiristeilijän tilaus on varmistunut. Vakiasiakas vahvisti odotetusti kuudennen laivan option ja uutena vielä seitsemännestä Iconista. Eikä siinä vielä kaikki: varustamo varasi saman tien rakennusaikaikkunat kymmeneksi vuodeksi.

Turun telakka on rakentanut Royal Caribbeanille jo 25 laivaa, eikä loppua näy. Aina vaan suurempia ja hienompia risteilijöitä. Olisi kiva päästä surisemaan kärpäsenä katossa, kun funtsivat mitäs vau-juttuja seuraavaan alukseen keksittäisiin.

”Jatkamme lomien vieton tulevaisuuden uudistamista. Olemme innoissamme voidessamme jatkaa yhteistyötä Meyer Turun kanssa Icon-luokan kehittämiseksi. Icon-luokka on ensimmäinen laatuaan oleva sarja, joka tarjoaa poikkeuksellisia lomakokemuksia ja vie meidät uuteen innovaatioiden aikakauteen, joka mullistaa lomateollisuuden vuoteen 2036 mennessä”, sanoi Royal Caribbean Groupin toimitusjohtaja Jason Liberty tiedotteessa.

Innoissamme ovat myös suomalaiset. Ainakin pitäisi olla, sillä jokainen Turun jättiristeilijä tarkoittaa 13 000 henkilötyövuotta Suomeen.

Meyer Turku luovutti etualalla komeilevan Star of the Seasin suvella. Takana näkyy varusteluvaiheessa oleva Legend of the Seas, joka luovutetaan ensi kesänä. (Kuva: Royal Caribbean Group)

Maailman hienoimpien risteilijöiden suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuu myös monia Rauman seudun yrityksiä.

Suurin merkitys Turun telakalla on kuutisenkymmentä osaajaa työllistävälle ENGnD:lle, jonka päätoimipaikka on Rauman paperitehtaan pääporttia vastapäätä. Suunnittelutoimiston omistaa nykyisin kokonaan Meyer Turku.

Bonden asiakkaista Turun telakka on tärkeä myös esimerkiksi Rauman Jukulle. Star of the Seas oli Jukun kolmaskymmenes laivaprojekti. ”Teimme tietoliikenneverkon kytkennät ja käyttöönoton. Testasimme linjat, että kameroissa on kuvaa, wifi toimii ja puhelimet soivat. Oli siinä taas työsarkaa, kun laivalla on yli 9000 datapistettä yleisessä verkossa, kertoi työnjohtaja Ilkka Aaltonen Jukun verkkosivuilla.

Pääasiassa Rauman ja Turun telakoilla Juku on ollut mukana jo kolmessakymmenessä laivaprojektissa. Ja yhteistyö jatkuu.

Jukun tiimi kuvattuna Star of the Seasilla kesällä 2025. Taustalla Pearl (Helmi), valtavan suuri taideteos risteilijän kävelykadulla. (Kuva: Rauman Juku)

Kun insinööri kirjoja kirjoittaa. Satakunnan Kirjallinen Kerho antoi Nortamo-palkintonsa dekkareistaan tunnetulle Arttu Tuomiselle. Jännäreitä on myyty paljon ja käännetty monelle kielelle. Suomessa niitä lainattiin kirjastoista 44 000 kertaa. Porin teatteriin on tulossa näytelmä.

Silti ympäristöinsinööri Tuominen palaa tällä viikolla virkavapaalta Porin kaupungin leipiin, vaikka tulot riittäisivät täysipäiväiseksi kirjailijaksi jättäytymiseen. ”Kadehdin niitä, jotka uskaltavat ottaa riskejä. Itse en vaan uskalla. Pelaan varman päälle, kun en tiedä mitä kirja-alalla tulee tapahtumaan”, sanoi Tuominen tiedotteessa.

Julkistustilaisuudessa Tuominen kertoi, miten insinööri kirjoittaa dekkareita. Aluksi, kun hän kirjoitti iltaisin työ- ja perheasiat hoidettuaan, piti naputella 500 sanaa. Merkeissä, joita itse lasken, se lienee noin 4500. Kun Tuominen sai ensimmäisen apurahan ja jäi virkavapaalle, hän nosti päivän sanamäärän 2000:een. Ja paukutti iltavuorossa vielä 500. Se on jo yli 20 000 merkkiä. Siihen tahtiin valmistui kaksi kirjaa rinnakkain.

Nykyisin tahdiksi on vakiintunut 100 sanaa päivässä, noin 8500 merkkiä. Paljon sekin on, voin kokemuksen syvällä rintaäänellä vakuuttaa. Tuominen on työn sankari!

Pitkään ketjuun. Hjalmar Nortamon perustaman kerhon ensimmäisen Nortamo-palkinnon sai Frans Emil Sillanpää (jo ennen Nobeliaan). Arttu Tuominen sai tunnustuksen viime viikolla. Dekkaristilla kuvassa kunniakirjan lisäksi uusin kirja, Otavan Kide-trilogian aloittanut Alec. (Kuva: Janne Rantanen)

Kansien välistä. Jolle – Il Doge tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen ammattilaisfutiksen kulissien taakse. Huuhkajien hyökkääjä Joel Pohjanpalo kertoi toimittaja Ari Virtaselle hyvin avoimesti siirroistaan ja sopimuksistaan. Mitä missäkin on maksettu, mitä on tarjottu?

Venezian kannattajat ristivät Pohjanpalon dogeksi. Titteliä käytettiin aikoinaan Venetsian tasavallan päämiehestä. Jolle oli joukkueen kapteeni, jonka maaleilla Venezia nousi Italian pääsarjaan. Syyskuussa 2023 Rialton sillalla julkistettiin jatkosopimus, joka takasi suomalaiselle kuuden miljoonan euron nettopalkan neljässä vuodessa.

Maaleja syntyi pääsarjassa Serie A:ssakin, mutta tammikuussa 2025 alkoi kiertää huhu, joka lopulta toteutui. Venezia myi tähtipelaajansa Palermolle, joka pelaa Serie B:ssä. Miksi ihmeessä?

Pienellä seuralla oli 30-vuotias kallis pelaaja, jonka voisi myydä hyvällä hinnalla. Silläkin uhalla, että se vaarantaisi sarjapaikan. (Venezia putosikin Serie B:hen.)

Palermolla sen sijaan riittää rahaa, koska sen pääomistaja on Manchester City Group, jonka puolestaan omistaa Abu Dhabin kuninkaallinen perhe. Öljysheikit kirjoittivat kevein rantein suuren shekin Venezialle ja maksoivat mukisematta Pohjanpalolle pidemmän diilin ja paremman palkan.

Jollen oli helppo hyväksyä sopimus, joka turvaa perheen talouden loppuiäksi. Siksi pelit jatkuvat Sisiliassa, kakkostasolla.

Siinä sivussa sain vastauksen mieltäni askarruttaneeseen kysymykseen: miksei suosikkijoukkueeni Leeds United pestannut Jollea? Ei vaan ollut varaa.

Meikäläisellä on tapana huomauttaa, että Raumalla on harjoitettu kaupunkimaista maailmanpitoa vuodesta 1442. Yleensä sellaisessa tilanteessa, jossa uhat näyttävät peittoavan mahdollisuudet. Vuosisatojen saatossa täällä on kohdattu kaikki vaikeudet, mutta selvitty on ja eteenpäin menty.

Edelleen jaksan uskoa siihen, että huominen voi olla parempi kuin eilinen.

Vuonna 1744 Raumalla oli 125 veroa maksavaa porvaria. Heistä varakkaita oli yhdeksän, tyydyttävästi toimeentulevia yksitoista. Varattomia oli 20, köyhiä 50 ja rutiköyhiä 35.

Tuollaisen triviatiedon poimin Otavan 1980-luvulla julkaisemasta Uniost Olkluattoho -kotiseutukirjasta, joka oli tarkoitettu lähinnä yläastelaisille.

PS. Tässä kolumnissa on noin 700 sanaa ja reilut 5000 merkkiä (ilman välilyöntejä). Kommentit kolumnista, vinkit ja juttutoiveet voi lähettää: janne.rantanen@bonde.fi