Toisen maailmansodan päätyttyä Suomessa käynnistyi jälleenrakentaminen. Se on huikea tarina. Perustettiin uusia yrityksiä ja tehtiin kovasti töitä siinä lujassa uskossa, että niin voi hankkia paremman elämän perheelleen.

Yhden uusista firmoista perustivat ”liikennöitsijä, asentaja ja asentajan vaimo”. Asentaja Erkki Paasikiven lisäksi neljä ihmistä työllistänyt metalliverstas alkoi korjata linja-autoja ja tehdä varaosia kellaritiloissa Rauman Satakunnankadulla.

Vuonna 1947 Erkki osti vaunukuormallisen ilmatorjuntakranaattien kuoria. Ammus-yhtiöllä ei enää ollut niille käyttöä (tähän palaan kohta). Erkki keksi tehdä kuorista ”junttureita”, vesijohtoputkien liittimiä. Siitä alkoi sarjatuotanto.

Vuonna 1951 K. Oras Oy esitteli Rauman messuilla ”tappihanan”, joka näytti lopullisen suunnan firman tulevalle menestystarinalle. Oras kasvoi kaikkien tuntemaksi hanavalmistajaksi. Erkin pojat Pekka, Jukka ja Jari kasvattivat siitä ison eurooppalaisen pelurin.

Oras-konserni on Paasikivien luomus, mutta nimen sille antoi Erkin appiukko Kosti Oras. Hän oli alkuvuosien rahoittaja ja virallisesti toimitusjohtajakin, mutta teki oman elämäntyönsä Oras-Liikenteessä.

Hiljattain 80-vuotisjuhlia viettänyt Oras Group pyörittää noin 200 miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää noin 1100 ihmistä.

Oraksessa ja Oras Investissä pitkän päivätyön tehnyt vuorineuvos Jari Paasikivi jäi eläkkeelle keväällä. (Arkistokuva: Janne Rantanen)

Rafael Lönnströmin perustamat yhtiöt Ammus ja Sytytin valmistivat Raumalla sotatarvikkeita, kunnes tuotanto loppui syksyllä 1944. Tuolloin allekirjoitettiin välirauhansopimus Neuvostoliiton kanssa. Voittaja saneli, mitä maassamme saa tehdä.

Lönnström-yhtiöillä oli tuhatkunta työntekijää, kun pääbisnes vietiin pois. Piti keksiä uusia tuotantosuuntia. Sytytin alkoi keskittyä armatuureihin. Tämän ikäinen muistaa vielä Osy-hanat. Nekin ovat tänään osa Oraksen historiaa, sillä Oras osti suunnilleen samankokoisen kilpailijansa vuonna 1983.

Lönnströmin ammustehdas puolestaan muutettiin konepajaksi ja se pääsi mukaan sotakorvaustuotantoon. Vuonna 1945 yritys alkoi toimittaa rautatievaunuja ja kuljetinketjuja Neuvostoliittoon. Sotakorvausten jälkeen kuljetinjärjestelmistä tuli Ammuksen pääbisnes.

Järjestelyjä on tehty vuosien varrella ja omistajatkin vaihtuneet, mutta kuljetinbisnes jatkuu yhä BMH Technologyssa ja esimerkiksi FB Ketjussa, joka niin ikään juhli 80 vuottaan Rauman Lapissa.

Toimari Mika Suomen mukaan FB Ketjulla menee suhdanteeseen nähden ihan mukavasti ja tulevaisuuteen voi katsoa luottavaisesti. Maailma muuttuu ympärillä, mutta kuljetinketjuja tarvitaan aina. ”Esimerkkinä mainittakoon, että eräällä suomalaisella sahalla on lähes 2000 metriä FB Ketjun valmistamaa kuljetinketjua”, kertoo Suomi.

Paasikivien Oras on jo paljon enemmän kuin laatuhanojen valmistaja. Kolmannen polven edustaja Annika Paasikivi istuu hallituksen puheenjohtajana Oras Investissä, joka on erittäin merkittävä teollinen omistaja.

Oras Invest omistaa Oras Groupin kokonaan ja on suurin omistaja Kemirassa, Valmetissa ja Georg Fischerissä (jolle myi Uponorin).

Oras Invest on yksi kuudesta raumalaisfirmasta, jotka pääsivät Talouselämä-lehden perinteiselle Suomen 500 suurimman yrityksen listalle (sija 342).

Suurin Raumaa kotipaikkanaan pitävistä yrityksistä on Kongsberg Maritime Finland (sija 166), jonka bisnes pyörii kuin potkurilaite. 467 miljoonan euron liikevaihdosta liiketulosta kertyi komeat 109 miljoonaa euroa. KMF työllistää 550 ihmistä Suomessa.

Rauma Marine Constructions (sija 213) teki 361 miljoonaa liikevaihtoa, muttei ole ilmoittanut tulostaan. Niin olen ymmärtänyt, että RMC:n operatiivinen tulos on kääntynyt plussan puolelle.

Raumaster-konserni (sija 370) jatkaa vahvasti ja tekee hyvää tulosta. Osuuskauppa Keulan (sija 371) liikevoitto jäi 5 miljoonaan euroon, mutta alueosuuskaupat eivät pyrikään tuloksen maksimointiin.

Contineo (sija 407) näyttää niin ikään 5 miljoonan euron liikevoittoa. Konserniin kuuluvat RTK-Palvelu, RTK-Henkilöstöpalvelu ja Rauman Lukko Oy.

Lisäksi Rauman seudulta kaksi muuta yritystä nousi TE500-listalle: säkyläläinen Apetit (423) ja yritysostoilla kasvanut Eurajoen Romu (448).

Stig Gustavson piti juhlapuheen ensimmäisen monitoimikorvetin vesillelaskutilaisuudessa toukokuussa. Kuvassa myös toimitusjohtaja Mika Nieminen ja projektijohtaja Timo Ståhlhammar. (Kuva: RMC)

80-vuotisjuhlaansa vietti viime viikolla myös Stig Gustavson, jonka johdolla Konecranes nousi maailmanluokan pörssiyhtiöksi. Nostan lippalakkia komean uran tehneelle vuorineuvokselle, joka jaksaa jakaa osaamistaan hallitustehtävissä.

Gustavson on ollut RMC:n hallituksen puheenjohtaja reilut kaksi ja puoli vuotta. ”Gustavson on ollut keskeinen vaikuttaja yhtiön strategisessa kasvussa ja uudessa nousussa”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen.

”Gustavson tunnetaan erityisesti strategisesta ajattelustaan, tulevaisuuteen suuntautuvasta johtamisestaan ja kyvystään rakentaa liiketoimintaa yli suhdanteiden”, luonnehtii Mika Nieminen. (Kuva: Janne Rantanen)

Põletatud mehe tütar. Siis Poltetun miehen tytär. Tapio Koivukarin kirjan vironkielinen painos julkaistiin kesäkuussa. Nyt raumalaiskirjailijan teoksia on käännetty jo viidelle kielelle: islanniksi, viroksi, latviaksi, englanniksi ja baskiksi.

Baskiksi romaaneista on käännetty Ariasman, joka kertoo Islannissa 1600-luvulla tapahtuneesta baskilaisten valaanpyytäjien joukkosurmasta. Romaaniin perustuva monologi muuten keräsi mainetta ja kunniaa MonoAkt-festivaaleilla Kosovossa. Monologin esittänyt näyttelijä Elfar Logi Hannesson palkittiin parhaana näyttelijänä.