Olen tällä palstalla seurannut Rauman kaupungin kamppailua merimetsoja vastaan. Paraatipaikalla sataman ja telakan välissä sijaitseville Järviluotojen saarille olisi tulossa useampia teollisuuslaitoksia, mutta ensin pitäisi kiltisti odottaa, että merimetsot suvaitsevat lähteä saarilta.

Pitkän odotuksen jälkeen Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi poikkeusluvan. Maallikon oikeustajun mukaan muuta vaihtoehtoa ei pitänyt olla, sillä uuden EU-direktiivin mukaan merkittäville vihreän siirtymän hankkeille poikkeuslupa tulee myöntää.

Viime viikolla Suomi-areenalla Rauman Satama julkisti uutisen poikkeusluvasta. Samalla selvisi tähän asti piilossa pidetty ensimmäinen hanke. Kyse on Luoto Energian laitoksesta, joka tuottaa synteettistä maakaasua (e-NG) uusiutuvasta vedystä ja talteenotetusta hiilidioksidista. Luoto Energian taustalta löytyvät TES ja CPC Finland.

”Vihreän siirtymän hankkeet ovat merkittävä mahdollisuus Rauman talousalueelle. Ne luovat uusia työpaikkoja ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä”, sanoi sataman toimitusjohtaja Janne Virta Porissa.

Rakennusvaihe työllistää parhaimmillaan tuhatkunta ihmistä ja käyvä laitos noin 40. Päälle tulevat välilliset työpaikat ja esimerkiksi kiinteistöverot. Tavoitteena on investointipäätös kolmessa vuodessa.

Tarkemmin sanottuna Suomen suurinta merimetsokoloniaa ei sentään saa häätää saarilta. Mutta rakennustöitä kuitenkin saa tehdä myös kesällä, kunhan koukkaa vähän kauempaa pesistä. Poikkeuslupaan sisältyy lisäksi tiettyjä reunaehtoja kuten vähintään 80 tekopesän rakentaminen haikaroille ja merikotkalle läheiseen Ruuhiluotoon. Merimetsot saavat muuttaa muihin saariin.

Havainnekuva näyttää, millainen Järviluoto voisi olla, jos useampi suurhanke toteutuu. Takana näkyy Rauman satama viljasiiloineen ja oikealla meriteollisuuspuisto ja telakka.

Suomi-areenassa puhuttiin myös toisesta Rauman sataman jättihankkeesta. Norsk e-Fuelin on tarkoitus valmistaa e-kerosiinia merivedestä. Kyse on vastaavasta sekoitevelvoitteesta kuin autoliikenteessä on jo käytössä.

Laitos sijoittuisi sataman maamerkkien, korkeiden viljasiilojen, viereen. Se on viimeinen vapaa lääni satama-alueella. Siksi Järviluotoja onkin valmisteltu sataman jatkeeksi.

Norjalaisyhtiön kaupallinen johtaja Lars Bjørn Larsen vakuutti Porissa Satakunnan Kansalle, että rahoitus on kunnossa ja kysyntää riittää. Pullonkaulaksi Larsen mainitsi tarvittavan biopohjaisen hiilidioksidin talteenoton hitaan edistymisen. Sitä saisi todella läheltä, Metsä Fibren sellutehtaalta.

Metsä Groupin talteenoton pilotti onkin käynnistymässä Raumalla. ”Hiilidioksidin talteenottoon pitäisi saada tukea tai muita kannusteita”, Larsen patisteli suomalaispäättäjiä.

Tämäkin hanke edistäisi vihreää siirtymää, työllistäisi ja kerryttäisi vetotuloja. Lisäksi se voisi turvata raumalaisille edullista vihreää kaukolämpöä tulevaisuudessa – jos tai kun paperikoneita Rauman tehtaalla suljetaan.

E-kerosiinilaitos liki tuplaisi Rauman sähkönkäytön ja tuottaisi runsaasti hukkalämpöä. ”On puhuttu, että tuotantolaitos voisi käynnistyä ensi vuosikymmenen alkuun. Ennakkotietojen perusteella sieltä voisi olla saatavilla suoraan kuumaa kaukolämpövettä”, sanoi Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala asiakaslehdessä.

Haapala lisäsi, että hukkalämpöä on tulossa runsaasti tarjolle muun muassa Lakarista, jos jättiluokan datakeskushanke toteutuu.

Iloisia ilmeitä laivan luovutustilaisuudessa viime viikolla. (Kuva: RMC)

Yksi suurimmista vientikaupoista Australiaan on valmis. Rauman telakalla rakennettu Spirit of Tasmania V luovutettiin tilaajalleen viime viikolla. Kahden laivan projektin työllistävä vaikutus oli 3500 henkilötyövuotta.

Tähän väliin voi lisätä, että viime syksynä luovutettu sisarlaiva Spirit of Tasmania IV lähti samoihin aikoihin Leithin (Edinburghin) satamasta kohti Tasmaniaa. Alus oli talven yli Skotlannissa välivarastossa. Sen odotetaan saapuvan oikeaan kotisatamaansa elokuussa.

Tai ainakin lähelle. Spiritien uutta terminaalia rakennetaan edelleen, eikä se valmistu kuin parhaassa tapauksessa lokakuussa 2026. Melkoinen farssi siis ja pahuksen kallis.

Oppositio on ottanut kaiken irti terminaalitunaroinnista. Nyt Tasmaniassa järjestetään ennenaikaiset vaalit. Ennakkoäänestys alkaa tänään maanantaina. Gallupien mukaan työväenpuolue olisi ohittamassa pääministeripuolue liberaalit.

Toinenkin tasmanialainen lähti Rauman telakalta. Skotlannissa talvehtinut Spirit nelonen on nyt sekin matkalla kohti kotisatamaansa. (Kuva: RMC)

Suuntaamme kohti sähkölaivatuotantoa, sanoi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen toisen ”tasmanialaisen” luovutustilaisuudessa. Täyssähköisen laivan konsepti luotiin Fuse-projektissa.

Muutama viikko sitten Viking Line tiedotti, että 2000 matkustajaa kuljettava Helios voisi liikennöidä Helsinki-Tallinna-reitillä. ”Konseptimme todistaa, että suuren mittakaavan päästötön meriliikenne ei ole enää utopiaa, vaan maailman suurimmat täysin sähkökäyttöiset matkustaja-autolautat voisivat olla liikenteessä jo ensi vuosikymmenen alussa”, kertoi toimitusjohtaja Jan Hanses.

Tämäkin laivaprojekti vaatii uusia investointeja satamiin. Alusten akut pitää pystyä lataamaan varsin nopeasti laiturissa.

RMC:n tilauskirjassa on nyt neljä monitoimikorvettia. Eiköhän niiden rinnalle näitä kaupallisia projektejakin ilmaannu. Kenties tuo Viikkarin laiva?

Vain korsteeni puuttuu. Sähköllä kulkeva Helios ei tarvitse savupiippua. (Kuva: Viking Line)

Ensimmäinen kylätie Raumalle. Varsinais-Suomen ely-keskus tiedotti, että Unajaan tulee kaupungin ensimmäinen kylätie.

Kylätie on Keski-Euroopasta Suomeen tuotu edullinen ratkaisu kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen. Ajorataa kavennetaan niin, että tien molemmille puolille mahtuu leveät pientareet jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Kuva kertoo pelin hengen Unajassa. Kävelijöillä ja pyöräilijöillä on enemmän tilaa kuin autoilla. Olisiko tässä ratkaisu muillekin tieosuuksille, joihin ei pyörätietä mahdu?

Näin kylätie maalataan Unajan vanhalle maantielle sille pätkälle, jolla ei ole pyörätietä. (Kuva: Ely-keskus)

Viikon vinkki: käykää Lönnströmin kotimuseossa!

Viimeksi kirjoitin Raumalla toisen maailmansodan päättymisen jälkeen alkaneesta jälleenrakentamisesta ja teollisuuden rakennemuutoksesta.

Unohtui mainita, että Lönnströmin yritystarinaan voi tutustua tehtailijaparin kotimuseossa. Pääjohtaja Rafael Lönnström menehtyi melkein heti, kun edustuskoti valmistui. Vaimo Teresia johti bisneksiä sen jälkeen ja järjesti talossa juhlia, jotka olivat pienen kaupungin isoja seurapiiritapauksia.

Testamentissaan Teresia halusi kotinsa säilyvän museona. Kotimuseossa esineet ja arvotaideteokset ovat samoilla paikoilla, joille emäntä ne asetti.

Kotimuseo on Syväraumanlahden rannalla. Lähellä ovat muun muassa yksi Suomen suurimmista pienvenesatamista, uusi upea Marina Vista, maauimala, kesäteatteri, Otanlahden hiekkaranta ja Poroholman lomakeskus.

Jääkiekon SM-liigan sarjajärjestelmästä on väännetty kättä kulisseissa jo hyvän aikaa. Paine kasvoi, kun Helsingin Jokerit hävisi liigakarsinnassa ja joutuu jatkamaan Mestiksessä.

Pitäisikö pääsarjassa olla kymmenen tai kaksitoista joukkuetta nykyisen kuudentoista sijaan? Monien mielestä kyllä. Rauman Lukon toimitusjohtaja Rafael Eerola puhui Raumaplussan haastattelussa alueellisen kattavuuden puolesta. ”Huippujääkiekkoa pitäisi pelata ympäri Suomea”, sanoo Eerola.

Huippukiekko ei toki tarkoita tasan samaa kuin SM-liiga.

Kysyin Eerolalta myös sitä, koska Lukko Oy yltää positiiviseen liiketulokseen. Siihen on vielä matkaa, myönsi toimari. Sitä ennen mennään näillä: ”Myydään enemmän ja katsotaan kulujen perään. Eurojen kanssa ollaan vähän tarkempia.”

Raumalla käydään pelejä katsomassa asukasmäärään suhteutettuna kaikkein innokkaimmin, mutta pienellä talousalueella se ei riitä. ”Yrityselämän vahva sitoutuminen mahdollistaa Lukon pelaamisen Liigassa. Konsernirakenteemme on ”Rauman ihme”, jonka ansiosta voimme kilpailla myös Helsingin ja Tampereen seurojen kanssa”, sanoi Eerola.