Kuolemanlaakso-termiä on totuttu käyttämään uusien yritysten yhteydessä. Alkuvaiheessa tuotekehitykseen kuluu rahaa, mutta myynti ei vielä vedä. Bisnes pyörii tappiolla.

Sanomalehdet tarpovat jos nyt eivät ihan kuolemanlaaksossa, niin tosi pitkällä korpivaelluksella.

Suunta on selvä ja kartalla ollaan. Digi edellä on menty jo vuosikaudet, sillä digissä on toivo ja tulevaisuus.

Maaliviiva vain tuntuu karkaavan kauemmas aina, kun sen on näkevinään. Digi ei vielä bisnestä kanna. Ei, vaikka me paperilehtiin kiintyneetkin olemme oppineet lukemaan verkkolehtiä.

Suomessa lehtitalojen tuloista digin osuus on 28 prosenttia. Se raha riittää vain toimituksellisen sisällön hankkimiseen.

Painetun lehden tilausmaksuista kertyy yli puolet sanomalehtien tuloista. Kun siitä potista maksaa paino- ja jakelukustannukset, ei tilille paljon euroja jääkään.

Lehtitalot ovat karsineet paperilehden ilmestymispäiviä. Kulmahuoneissa pyöritellään kuumeisesti laskelmia siitä, koska printistä uskaltaisi luopua kokonaan. Kova äläkkä siitä nousisi ja tilauksia irtisanottaisiin – mutta viimeisen viivan alla voisi silti näyttää paremmalta.

Mutta vain voisi. Yksi iso kysymys on vailla vastausta. Printtimainonta on vähentynyt roimasti, mutta siitä huolimatta sen osuus lehtitalojen tuloista on yli 20 prosenttia. Digimainonta pääsee vain 7 prosenttiin.

Täydestä sydämestäni toivon, että vastaus kuumaan kysymykseen keksitään. Tai vaihtoehtoisesti opimme maksamaan digitilauksista enemmän.

Luotettavan ja vastuullisen uutismedian tarve vain korostuu tulevaisuudessa.

Jäävahvisteinen luksusristeilijä jäi Rauma Yardsin käsiin, kun tilaajalla ei ollut varaa ostaa laivaa. Donald Trump kävi katsomassa alusta Rauman telakalla. Kuvassa Society Adventurer kesällä 1991 Rauman telakalla. (Kuva: Johan Snellman)

Trumpilta laivakauppa Raumalle? USA tarvitsee kipeästi ja nopeasti jäänmurtajia, ettei jäisi arktisella alueella Venäjän ja Kiinan jalkoihin. Mahdollisuuksien rajoissa on, että jenkkien jäänsärkijöitä voidaan rakentaa (ainakin osin) Suomessa.

Presidentti Donald Trump tuntee suomalaisten ylivertaisen osaamisen tässä lajissa. Suomen presidentti Alexander Stubb varmaankin päivitti Trumpille tuoreimmat tiedot Rauman ja Helsingin telakoista, kun kaksikko pelasi keväällä golfia yhdessä.

Kerran Trump on jo Raumalla laivakaupoilla käväissyt. Vuonna 1992 hänelle esiteltiin Rauma Yardsin käsiin jäänyt Society Adventurer ja Delfin Caravelle. Ei tullut kummastakaan kasinolaivaa julkkisliikemiehelle.

Trump ja hänen uusi naisystävänsä Marla Maples kuljetettiin tänne Rauma-Repolan punaisella Cadillacilla ja majoitettiin Johtolaan. Isäntien yllätykseksi Trump halusi tutustua paikalliseen yöelämään. Niinpä vieraat vietiin Raumanlinnan tansseihin.

Isännille jäi mielikuva kohteliaasta, miellyttävästä ja älykkäästä seuramiehestä. Nykyisin Trumpista käytettäisiin eri adjektiiveja.

Society Adventurer koeajolla Raumanmerellä. Laiva tekee edelleen kalliita risteilyjä eksoottisiin kohteisiin, nyt Heritage Adventurerina. (Kuva: Rauma Yards)

Voiko otsikossa väittää, että tarina on tylsä? Päätin kokeilla. Riimittelin Rauman Energian asiakaslehteen kaukolämpöjutulle otsakkeen: Rauman tarina on ”tylsä”.

Rauman Biovoima nosti uusiutuvien polttoaineiden osuuden kaukolämmössä 85 prosenttiin jo parikymmentä vuotta sitten. ”Emme ole viime vuosina päässeet kertomaan isoista vihreistä investoinneista, koska teimme ne yhdessä metsäteollisuuden kanssa jo vuosikymmeniä sitten”, sanoo Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala.

Jutussa kerrotaan, miten REO aikoo varmistaa, että edullista, luotettavaa ja vihreää kaukolämpöä tarjotaan raumalaisille myös tulevina vuosikymmeninä. Pöydällä on useampia oikein lupaavia vaihtoehtoja.

Pallo-Iiroissa ja sen edeltäjässä Hakreissa pitkän uran jokseenkin kaikissa mahdollisissa rooleissa tehnyt Harri Kanerva muisteli Uutisraumassa aikaa, kun seuraan tulivat ensimmäiset ulkomaalaisvahvistukset.

Suoraviivainen britti Chris Cutler sopeutui helposti ja teki maaleja. Puolalainen Andrzej Mozejko ei saanut parastaan irti, koska hänen peliajatuksensa oli kehittyneempi kuin paikallisilla futareilla.

”Mosen johtojatus oli, ettei pidä syöttää pelaajalle kohti, vaan sinne minne hän menee, tai pikemminkin olisi pitänyt mennä”, kertoi Kanerva naurahtaen.

Myöhemmin Rauman Pallo hankki Mozejkon vanhan joukkuekaverin Boguslaw Plichin. Kerran kaksikko kertoi ammattilaisvuosistaan Widzew Lodzissa. Kehaisivat pudottaneensa eurocupista Manchesterin. Kysyin: Unitedin vai Cityn?

”Molemmat! Ja pudotimme muuten myös Juventuksen”, miehet vastasivat kuin yhdestä suusta.

Toimittajana tarkistin faktat, tietysti. Kutinsa piti. Kumpikin Raumalle päätynyt pelimies oli tosiaan ollut kaatamassa mainittuja jalkapallon jättiläisiä. Ihan avauskokoonpanossa ja täydet 90 minuuttia.

Ohjaaja Otto Kanerva halaamassa ensi-iltaa seurannutta Simo Silmua esityksen jälkeen. Kuvasta voi bongata näyttelijöiden lisäksi kapellimestari Esa Niemisen ja kirjailija JP Koskisen. (Kuva: Janne Rantanen)

Sitä saa mitä tilaa. Yölinnun hittien tukevalle perustalle rakennettu Rauman Teatterin musiikkinäytelmä on yllättävän hyvä.

Ai miksi yllättävän? No tällainen rockia ikänsä kuunnellut saa yhä näppylöitä iskelmämusasta. Niin kuin näytelmän roudari letkauttaa: soittajat soittaa, haitarit haittaa.

Yölinnun keikalle ei tulisi mielenkään lähteä. Mitä siellä tekisin, kun on kaksi vasenta jalkaa, enkä todellakaan kuulu heifin, jotka ilmaisevat itseään tanssimalla.

Ensi-illassa viihdyin sen sijaan mainiosti. Kirjailija JP Koskinen ja ohjaaja Otto Kanerva olivat työstäneet kelpo käsikirjoituksen. Mukaan oli saatu Yölinnun tunnetuimmat biisit (niin luulen) sekä kesäteatterin perusjutut (vitsit, humaltuminen, ajoneuvo sisään, rakkaustarina jne.).

Livenä kesäillassa kuultuna musasta ei saanut ihottumaa. Soittivat ja lauloivat hyvin. Sopivasti oli show’ta ja koreografiaa.

Veikkaan katsojamenestystä!

Rauma investoi isosti kuten olen tällä palstalla muutaman kerran maininnut. Pelkästään Pohjoiskehän, Karin kampuksen, Uotilanrinteen ja Nanunkallion koulukokonaisuuksien hinta nousee reippaasti yli 150 miljoonan euron. Hirvittääkö velkataakka?

”Hirvittää, mutta korjausvelkaa oli kertynyt todella paljon. Nyt jonossa on paljon investointeja. Täytyy tarkastella kriittisesti millä aikataululla niitä toteutetaan”, vastasi kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Heidi Hiljanen (sd.).

Viime viikolla ensi kertaa KH:n kokousta johtaneen Hiljasen haastattelun voi kuunnella: