Viikon varrelta: Superkauteen saa varautua Lukon lisäksi Rauman paperitehdas
Kyllä on liikaa joukkueita Liigassa. Siitä jokseenkin kaikki olivat samaa mieltä, mutta odotetun vaikeaa oli päättää joukkuemäärän vähentämisestä. Ei yllättänyt, ettei SM-liigaa tiivistetty kuudestatoista joukkueesta kymmeneen tai kahteentoista kuten monet asiantuntijat vaativat.
Monelle seuralle on kova paikka, että ensi kaudella nykyisistä liigajoukkueista putoaa vähintään kaksi. Todennäköisemmin kolme, sillä kabinettipäätöksellä pääsarjaan nostettu Jokerit kerännee niin vahvan joukkueen, ettei tie vie heti takaisin Mestikseen (anteeksi B-liigaan).
Superkaudeksi 2026-2027 onkin osuvasti nimetty. Veikkaan kaikkien liigaseurojen kasvattavan pelaajabudjettiaan – vaikka monet elävät jo nyt yli varojensa ja tekevät tappiota.
Rauman Lukon talous on niin vakaalla pohjalla, että luotan sinikeltaisten pelaavan ensi kaudellakin mitaleista, eikä putoamista vastaan.
Vaan varmaa ei ole mikään. Tämäkin kausi on alkanut ihan eri tavalla kuin kiekkotoimittajat ennustivat. Kärkinelikoksi veikattiin yleisesti Ilvestä, Tapparaa, Lukkoa ja Kärppiä. Niistä vain Tappara johtaa sarjaa, Lukko on kohtalaisissa kyttäysasemissa – mutta Ilves ja Kärpät kaukana kärjestä.
Nimi portilla vaihtuu taas? Rauma-Repola, Yhtyneet Paperitehtaat, UPM, XX? (Kuva: Janne Rantanen)
Paperikoneiden pudotuspeleistä olen kirjoittanut vuosien varrella usein. Rauma on kärsinyt jo kaksi tappiota: neljästä koneesta kaksi on ajettu alas. Jäljellä ovat vanhin ja nuorin.
Nyt silläkin rintamalla on edessä ”superkausi”.
Viime viikolla UPM ja eteläafrikkalainen Sappi tiedottivat aikovansa perustaa yhteisyrityksen, jonne kumpikin kippaa paperitehtaansa. Kuvaavaa on, että tieto sai kummankin yhtiön pörssikurssin pomppaamaan ylös. Yhtiöt voivat satsata lisää kasvaviin bisneksiinsä.
Painopaperien kysynnästä on 20 vuodessa sulanut yli puolet. Metsäyhtiöt ovat vastanneet sulkemalla koneita niin, ettei paperin myyntihinta laskisi samassa suhteessa.
Ja onnistuneet siinä yllättävän hyvin.
Sanomalehden päätoimittajana oli vaikea uskoa, että laskevilla markkinoilla paperin hinta nousee jyrkästi.
Uusi sisäinen kilpailija? Sappin Kirkniemen tehtaalla valmistetaan päällystettyä aikakauslehtipaperia niin kuin Raumalla. (Kuva: Sappi)
UPM ja Sappi ovat graafisten paperien markkinajohtajat Euroopassa. Siksi kimppayritys vaatii EU-kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Sille löytyy perustelut, sillä Eurooppaan tuodaan paljon paperia muualta. Monopolia ei ole syntymässä.
Yhteisyritykselle siirtyisi neljä suomalaista tehdasta: UPM:n Rauma, Kymi Kouvolassa ja Jämsänkoski sekä Sappin Kirkniemi Lohjalla.
Rauman tehtaalle se tarkoittaa, että jatkossa sisäisessä kannattavuusrankingissa pitää jättää taakse myös Kirkniemi ja muita Sappin tehtaita. Asetelma on siis sama kuin jääkiekkoliigassa.
Painotalojen pudotuspeliä olen lehtimiehenä seurannut suurella mielenkiinnolla. Tylkki ja totinen paikka oli kymmenisen vuotta sitten. Kävin päätoimittajana katsomassa, kun omaa lehteä viimeisen kerran painettiin tutussa paikassa Raumalla – kadun toisella puolella.
Sanoma- ja kaupunkilehtemme selvisivät kohtalaisen vähällä, kun painaminen siirtyi Saloon. Lehden kiinnimeno eli deadline toki aikaistui, mutta sen kanssa pystyi elämään. Monet painoalan ammattilaiset sen sijaan menettivät työnsä.
Lehtipainoja oli suljettu jo ennen meidän Westpointia, esimerkiksi Satakunnan Kansa oli painettu jo vuosien ajan Porin sijaan Tampereella.
Kun myös Turun Sanomien painaminen siirrettiin Turusta Saloon, oli Länsi-Suomen pakko taas aikaistaa deadlinea. Se muutos jo lisäsi stressiä iltavuorossa. Toimittajat ja toimitussihteerit tekivät pieniä ihmeitä, jotta esimerkiksi valtuusto-, tulipalo- ja urheilu-uutisia ehdittiin saada aamun paperilehteen.
Myöhemmin Sanoma osti Länsi-Suomen ja yhdisti sen Satakunnan Kansaan, jota painettiin Alma Manussa Tampereella. Sitä siirtoa en enää ollut näkemässä, vaan olin liittynyt Bonden tiimiin.
Näin huonolaatuista kuvaa ei lehteen olisi painettu. Historiallinen hetki Länsi-Suomen toimituksessa huhtikuussa 2016, varttia vaille kymmenen illalla. Olemme lähettämässä ensimmäistä kertaa sanomalehden sivuja Salossa painettavaksi. Kuvassa vasemmalta Juha Närvä, Kimmo Mäkeläinen, Jaana Vieno ja istumassa Kaija Ulmanen. (Kuva: Janne Rantanen)
Alma Median lehtipaino, Alma Manu, valmistui vuonna 2013 ja teki suuren vaikutuksen. Siellä pystyttiin painamaan kolmea lehteä samanaikaisesti, jopa 270 000 aviisia tunnissa. Isoja ja pieniä lehtiä sekä ajamaan useita liitteitä väliin.
Alma Manu oli lehtipainojen Tappara.
Silti tuon modernin painon tarina päättyi viime viikolla. Sanoma päätti viedä Aamulehden ja Satakunnan Kansan painamisen Vantaalle.
Nyt deadline aikaistui jo dramaattisesti.
Käytännössä raumalaiset lukijat huomaavat tällä viikolla, kun Lukko-Kärpät-ottelusta ei olekaan paperilehdessä juttua. Ei enää pysty, sillä printtilehden sivut pitää lähettää Sanomalaan jo iltaseitsemän jälkeen. Silloin Äijänsuolla on alkamassa vasta toinen erä kiekkomatsissa.
Vastaava tilanne on jo muutaman vuoden ollut esimerkiksi Ilkka-Pohjalaisella (muun muassa Sport, VPS ja SJK) sekä Lapin Kansalla (RoPS, RoKi).
Deadlinen aikaistuminen on muuttanut monen sanomalehden urheilusivuja. Illan peleistä ja kisoista ei juttuja paperilehteen pysty tekemään. Siksi tällaiset Lue lisää netistä -maininnat yleistyvät.
Kaivoin tähän kuvitukseksi osan Länskärin urheilusivusta syksyltä 2023. Kävin päivällä Kivikylän Areenalla haastattelemassa Cardiff Devilsin päävalmentajaa ja kapteenia. Olisi sitten jotain juttua illan CHL-pelistä, jonka päättyminen voisi venyä deadlinen kanssa samoille minuuteille.
Tein mielestäni aika mielenkiintoisen jutun jääkiekon asemasta Britanniassa. Kuva otettiin illan matsista ja jutun perään pantiin maininta: lue lisää netistä.
Vastaava suunnitelma B piti olla aina Lukon arkipelien kanssa. Etenkin keskiviikkoisin, kun deadline oli ilmaisjakopainoksen takia puoli tuntia tavallista varhaisempi. Ja pudotuspeleissä, kun ottelu saattoi jatkua vaikka kuinka pitkään.
Harvoin varajuttuja piti käyttää – kiitos sporttijournalistien pienten ihmeiden. Rautaisia ammattilaisia!
Kyllä raumalaisten kelpaa, voi todeta, jos lukee kuvan juttua tarkemmin. Brittijoukkueen kapteeni kysyi meikäläiseltä Äijänsuon pukukoppikäytävällä: montako kaukaloa Raumalla on? Vastasin, että tuossa ihan vieressä on toinen ja parin kilsan päässä kaksi katettua kaukaloa lisää.
Seurasi jatkokysymys: ja paljonko täällä on asukkaita? Olisitte nähneet kiekkomiehen ilmeen, kun kuuli, että vähän alle 40 000 meitä raumalaisia on. ”Minun kotikaupungissani (230 000 asukasta) on yksi jäähalli. Juniorit pääsevät jäälle aivan liian vähän”, sanoi Devils-kapteeni.