Venäjän vakoilulaiva Jantar aiheutti marraskuussa huolta Britanniassa. ”Tutkimusalus”, jolla voidaan muun muassa kartoittaa ja vaurioittaa merikaapeleita, liikkui jälleen Britannian aluevesien reunamilla.

Merikaapelien kautta kulkee 95 prosenttia tieto- ja rahaliikenteestä. Kaapelin katkeaminen aiheuttaisi melkoisen kaaoksen brittien arjessa, terveydenhuoltoa myöten.

Jantarin lisäksi Britannian rannikolla on operoinut Venäjän sotalaivoja ja sukellusveneitä. ”Näemme teidät ja tiedämme, mitä teette”, lähetti puolustusministeri John Healey terveisensä Venäjälle.

Mutta miten tämä liittyy Raumaan?

Vuosikymmenen tärkein investointi, kuvaa kantaverkkoyhtiö Fingrid marraskuussa käyttöön otettua Aurora Linea. Sen kautta pystytään siirtämään 1900 megawattia sähköä Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä. Vertailuksi: Pohjoismaiden suurimman ydinreaktorin, Olkiluoto 3:n, tuotantokapasiteetti on 1600 megawattia.

Fingridin arvion mukaan sähköä on tänä talvena Suomessa riittävästi saatavilla, jos maamme suuret tuotantolaitokset ja siirtoyhteydet toimivat normaalisti.

Ennen Auroraa tärkein siirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli Fenno-Skan, joka rantautuu Raumalla. Kahden kaapelin kapasiteetti on yhteensä 1200 megawattia. Käynnissä on hanke, jolla vanhempi kaapeli korvataan uudella. Sen jälkeen sähköä Rauman ja Forsmarkin välillä voi kulkea 1600 megawattia.

Voimme olla varmoja, että myös Raumanmeri on Kremlin ja Venäjän sotaministeriön seurannassa.

Tasavirtakaapelien lisäksi Raumalla on yksi Suomen tärkeimmistä satamista, sotalaivoja ja sellaisiksi laskettavia jäänmurtajia rakentava telakka, rautatie, teollisuutta, Eurajoella Suomen suurin sähköntuotantolaitos ja Säkylässä maamme kansainvälisin varuskunta.

Merimetsosaarina tunnetuille Järviluodoille suunnitellaan isoja vihreän siirtymän hankkeita. Niistä ensimmäinen on julkistettu. Luoto Energia aikoo valmistaa uusiutuvaa vetyä ja synteettistä maakaasua. “Puhutaan varmasti yli miljardin euron investoinnista”, sanoi CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast. (Havainnekuva: Rauman Satama)

Kalliita kantaverkkoja Fingrid rakennuttaa kiihtyvään tahtiin, onhan sähkön kulutuksen ennustettu tuplaantuvan kymmenessä vuodessa. Lämmitys, liikenne ja teollisuustuotanto sähköistyvät – mikä on tavoiteltua kestävää siirtymää.

Lisäksi suunnitteilla on todella suuria vihreän siirtymän hankkeita ja datakeskuksia, myös Raumalla. Näitä Suomeen halutaan, koska ne luovat uusia työpaikkoja ja kerryttävät verotuloja.

Toivotut investoinnit toteutuvat vain, jos kantaverkon kapasiteetti kestää. Kuka maksaa tarvittavat miljardien eurojen verkkoinvestoinnit?

Entä onko vaarana sähköpula, jos Suomeen tulee kymmenittäin isoja datakeskuksia? Fingridin johtava asiantuntija Risto Kuusi vastaa, että mikäli sähkön kalleus tai loppuminen uhkaisi, investoinnit hakeutuisivat muihin maihin.

Suomen Kuvalehdessä toimittaja Mikko Niemelä kirjoitti osuvasti, että ”sähkön edullisuus muihin Euroopan maihin nähden ei suomalaista sähkölämmittäjää paljon lohduta, jos kulutus pitkäkestoisilla talvipakkasilla on moninkertainen. Sama tilanne ei ole auringosta kylpevässä Espanjassa tai Kreikassa.”

Loppusijoituksessa käytettävien kuparikapselien malleja on pitkään ollut esillä Olkiluodon vierailukeskuksessa. (Länsi-Suomen uutinen vuodelta 2016)

Jälleen askeleen lähempänä ydinjätteen loppusijoituksen aloittamista, tiedotti Posiva viime viikolla. Säteilyturvakeskus hyväksyi kupariputken rakennesuunnitelman. Posiva kehitti parasta valmistusmenetelmää pitkään yhdessä ruotsalaisen SKB:n kanssa.

Posivan tavoitteena on aloittaa loppusijoitus Olkiluodon kapselointilaitoksessa ensi vuonna.

Pitkän tien pää häämöttää, otsikoin uutisen vuonna 2003. Vierailin silloin SKB:n kallioluolassa, ”Hard Rock Laboratoryssa”, Oskarshamnissa. Toimittajille esiteltiin, miten ydinjätekapselit pakataan tiiviisti kallion sisään. Käytännössä, puolen kilometrin syvyydessä.

Koesijoitettuna suljetussa tunnelissa oli ensimmäiset neljä testikapselia. Käytetyn polttoaineen sijasta kapseleissa oli sähkövastukset. Yhden kuparikapselin hinnaksi kertoivat reilut miljoona kruunua.

Ruotsi oli tuolloin Suomea edellä. Olkiluodon vastaavaa tutkimusluolaa, Onkaloa, vasta suunniteltiin. Sittemmin osat vaihtuivat ja loppusijoitus alkaa Suomen Eurajoella ensimmäisenä maailmassa.

Iltaisin Sevillan suurilla päivänvarjoilla (tai sienillä) pyöritetään valoshow’ta. Kuvassa oikealla ylhäällä loistaa valaistuna Sevillan maailmanperintökohteen torni. (Kuva: Janne Rantanen)

Maailmanperintökohteissa pyrimme käymään, jos lähelle osuu. Myönnän usein mainitsevani muka ohimennen, että meillä Raumalla näitä Unesco-kohteita onkin kaksi.

Espanjan Sevillassa on kolmen kohteen kokonaisuus: katedraali, Alcazarin kuninkaallinen palatsi ja Intiaanien arkisto. Kaksi ensin mainittua kuhisee vierailijoita, kolmannessa saa ihmetellä melkein omassa rauhassa.

Unesco-kohteiden rinnalle Sevillan uudeksi maamerkiksi on muodostunut Metropol Parasol, joka tunnetaan paremmin nimellä Las Setas (Sienet). Se on yksi maailman suurimpia puurakennuksia: korkeutta 28 metriä, pinta-alaa 11 000 neliötä. Pohjakerroksessa on arkeologinen museo, katutasossa kauppahalli, seuraavassa tasossa tapahtumatori sekä kattotasanteella suuri ravintola ja kävelysilta, jolta näkee kaupungin yli.

Metropol Parasol edustaa suomalaista osaamista. Massiiviset kantavat puurakenteet suunnitteli ja valmisti Finnforest eli Metsä Wood. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman Tarvontori eli suuri tyhjä tontti kaupungintalon vieressä tuli mieleen, kun Las Setasia hämmästelimme. Se nimittäin rakennettiin Sevillan vanhaan kaupunkiin kortteliin, joka ehti olla yli 30 vuotta tyhjillään ja väliaikaisena parkkipaikkana.

Plaza de la Encarnacion palveli sevillalaisten kauppahallina liki 150 vuotta, kunnes se purettiin vuonna 1973. Vuonna 2004 järjestettiin kansainvälinen ideakilpailu keskeisen alueen uudistamiseksi. Sen voitti saksalainen arkkitehti Jürgen Mayer. Las Setas valmistui vuonna 2011.

Kuinka hienoa olisikaan, jos meilläkin saataisiin Vanhan Rauman portille, puretun tavaratalo/kauppakeskuksen tilalle, jotain säväyttävää puurakentamista!

Toivottavasti emme Raumalla joudu odottamaan yhtä pitkään kuin Sevillassa.