Rauman kaupungintalolla esiteltiin viime viikolla niin sanottua datakeskuskaavaa. Tai tarkemmin sanottuna kaavaehdotusta, jota viedään eteenpäin vauhdilla. Tavoitteena on uuden asemakaavan hyväksyminen vielä tämän vuoden aikana.

”Aika järisyttävä”, sanoi kaupunginjohtaja Esko Poikela.

Todellakin.

Noin 400 hehtaarin alueelle kaavaehdotus antaisi rakennusoikeutta peräti 1,25 miljoonaa kerrosneliötä. Jalkapallokenttiä rakennusoikeusalaan mahtuisi noin 170.

Rauman Prismassa ja Citymarketissa neliöitä on yhteensä noin 30 000. Sen kun kertoo neljälläkymmenellä, päästään Lakarin jättimäiseen kokoluokkaan.

Esko Poikela esitteli yleisötilaisuudessa, miten massiivinen Lakarin datakeskus voisi suurimmillaan olla. (Kuva: Janne Rantanen)

Useita satoja työpaikkoja aitojen sisälle, lupasi puolestaan Fortumin Lakari-hanketta vetävä Lauri Pihlajamäki. Vaiheittainen rakentaminen toisi tuhansia henkilötyövuosia. Lisäksi datakeskuksen ympärille syntyisi Pihlajamäen mukaan valtava ekosysteemi. Kaikki serverit esimerkiksi vaihdetaan kahden vuoden välein.

Nyrkkisääntönä datakeskuksissa kuulemma pidetään yhtä työpaikkaa megawattia kohti. Lakarin konesalit voisivat syödä sähköä yhden Loviisan ydinvoimalan koko tuotannon verran.

Rauman vahva valtti kisassa datakeskuksista on kaavatilanne. Alue on jo varattu teollisuuskäyttöön. Siksi asemakaavatyö voi edetä rivakasti.

Fortum ei itse rakenna datakeskuksia. ”Neuvottelemme aktiivisesti potentiaalisen toimijan kanssa”, sanoi Pihlajamäki.

Kaupunginjohtaja painotti, ettei Raumalla ole jättihankkeessa riskiä, sillä taustatoimija maksaa viulut.

Paljon kysymyksiä on vielä vailla vastausta. Miten konesalien jäähdytys hoidetaan ja paljonko se aiheuttaa meluhaittaa? Miten hukkalämpöä voidaan hyödyntää? Miten sähkönsyöttö datakeskuksiin järjestetään? Miten hulevedet hanskataan? Ja niin edelleen.

Aidattavaksi aiotun alueen sisälle jää muun muassa osa golfkenttää, ampumarata, motocrossrata. Niille on osoitettava uudet paikat.

Monia asioita on jo saatu ruksittua työlistalta. Esimerkiksi muinaismuistot saa poistaa ja liito-orava-alueet ottaa käyttöön.

Selväksi on tullut, että Rauma aikoo kääntää isotkin kivet kotiuttaakseen suuret investoinnit. ”Suhtaudumme hankkeeseen todella myönteisesti”, sanoi Poikela.

Matias Marttinen puhumassa eduskunnan täysistunnossa. (Kuva: Eduskunta/Hanne Salonen)

Kyllä on pätevä ministeri, arvioi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Matias Marttista. Romakkaniemi veikkasi myös, että Marttisesta tulee kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon jälkeen.

Rauman kauppakamarin kevätkokouksessa Romakkaniemen varsinaisena aiheena oli se, miten Suomi pärjää kauppasotien sävyttämässä uudessa maailmanjärjestyksessä. Uhkia Euroopalla ja Suomella on aika lailla, mutta myös mahdollisuuksia.

Romakkaniemi antoi tunnustusta hallituksen kasvuriihen päätöksille: ”Ne voivat kääntää Suomen suunnan”.

Vähemmän yllättävä näkemys, sillä hallitusohjelmasta ja kasvuriihen linjauksista monet näyttävät olevan juuri kauppakamarin ohjelmasta. Hyvin lobattu.

Raumalainen Matias Marttinen aloittaa siis huomenna työministerinä. Kokoomus sopi jo hallitusta muodostettaessa, että Arto Satonen kantaa ministerisalkkua hallituskauden puoliväliin saakka.

Marttinen ei odotellut ensimmäistä ministeripestiään peukaloitaan pyöritellen. Päinvastoin. Hän on toiminut kokoomuksen ryhmyrinä eli vaativassa tehtävässä, josta ei kukaan pelkkää kiitosta tiettävästi ole saanut.

Hallitusta muodostettaessa pääministeri Petteri Orpo kehui kovasti Marttista, entistä erityisavustajaansa. Muutkin luonnehtivat Marttista on todella osaavaksi yleispoliitikoksi. Hän on profiloitunut puolueessaan talous- ja veroasioiden tuntijana.

Edellinen raumalaisministeri oli Olli-Pekka Heinonen (kok.). Hän istui Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallituksissa yhteensä kahdeksan vuotta vuosituhannen vaihteen molemmin puolin.

Heinonen syntyi Eurajoella, jossa kävi myös koulunsa. Ministerivuosinaan hän asui Vanhassa Raumassa.

Bileet lehtipainossa. Sellaisissakin muistan olleeni. Tai juhlissa ainakin. Arvovaltaisia kutsuvieraita oli paikalla, kun Westpoint otti uuden painokoneen käyttöön. Kelpasi painaa konsernin omia lehtiä, siis Länsi-Suomea ja Uutta Raumaa, ja monia muitakin aviiseja. Ristikkolehtiä vietiin Britanniaankin.

Vielä paremmin muistan sen illan, kun keväällä 2016 samalla koneella Susivuoressa painettiin lehtiä viimeisen kerran. Sen jälkeen painotaloja on Suomessa suljettu melkoinen määrä.

Westpointin tiloissa alkoi pian uusi elämä. Konsernifirma Satatuote alkoi valmistaa painohallissa muovikalvoa omaan käyttöönsä. Toimistotiloihin saatiin vuokralaiseksi Raumaster Paper. Kumpikin jatkaa yhä samassa osoitteessa ja pärjää ilmeisen hyvin.

Hämeen Sanomien vanhassa lehtipainossa sen sijaan biletetään. Painohallissa järjestetään musiikkikeikkoja ja tiloja vuokrataan yrityskäyttöön. Painohallin toinen omistaja on Otto Kanerva, jonka tunnemme myös Rauman Teatterin taiteellisena johtajana.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi