Työministeri ja kaupunginvaltuutettu Matias Marttinen näkee Rauman saarten uutena kohderyhmänä kansainväliset matkailijat.

“Helleaallot yleistyvät Euroopassa. Yhä useammat haluavat lomalla miellyttävämpään ilmastoon. Suomessa on turvallista, rauhallista, puhdas ilma ja kaunis luonto. Syksystä 2027 lähtien matkailija pääsee helposti Helsinki-Vantaalta junalla Raumalle. Liput voi ostaa vaikka ennakkoon”, Marttinen visioi.

Hänen mukaansa vastaavat saaristokohteet ovat Suomessa hyvin harvassa.

”Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskari ovat lähellä kaupunkia, helposti vesibussilla tai veneellä saavutettavissa. Saarilla on mielenkiintoinen historia, hyvät palvelut ja laadukasta majoitusta”, Marttinen sanoo.

Kun tällaiset saaret ovat kahden maailmanperintökohteen kaupungissa, niin markkinarakoa luulisi tosiaan olevan.

Tietysti olen jäävi, mutta ulkomaalaisena näkisin Rauman varteenotettavana tukikohtana, jos haluaa tutustua Suomen länsirannikkoon. Tunnin ajomatkan säteeltä löytää helposti ohjelmaa koko viikoksi. Ja julkisillakin pääsee.

Auringonlasku Kylmäpihlajassa. (Kuva: Janne Rantanen)

Sattumalta mietin noita samoja, kun kiersin Omenapuumaan luontopolun Raumalla. Arvelin, että enemmistö eurooppalaisista lähivuosinakin hakee lomalla lämpöä. Mutta haarukoin, että jos edes 5-10 prosenttia ajattelee kuten Marttinen visioi, sekin riittäisi Suomelle vallan hyvin.

Visit Finland vahvistaa, että olin oikealla polulla. Peräti 3,5 miljoonaa saksalaista harkitsee lomaa Suomeen seuraavan kolmen vuoden aikana. Reiseanalyse 2024 -raportin mukaan saksalaiset nostavat Suomen kohokohtina erityisesti luontoon liittyvät elämykset ja kohteet, kuten keskiyön auringon, revontulet, järvet, rannikon ja saariston sekä metsät.

Saksalaiset voivat saapua Suomeen myös laivoilla. Finnlines ostaa Kiinasta kolme matkustaja-autolauttaa. Vuosina 2028 ja 2029 luovutettavissa aluksissa on tilaa 1100 matkustajalle ja vajaalle sadalle henkilöautolle. Rahtitilaa on yli viisi kaistakilometriä.

Deltamarinin suunnittelemat laivat ovat samaa kokoluokkaa kuin viime ja edellisvuonna Suomi-Ruotsi-reitillä aloittaneet Finnsirius ja Finncanopus.

Risteilijä lähdössä Ålesundista. (Kuva: Janne Rantanen)

Laivoista puheen ollen: risteilymatkailun ennustetaan kasvavan reippaasti. Suomalaisittain hyvää trendissä on se, että Turun telakka saanee rakentaa lisää näyttäviä jättiristeilijöitä. Tänä vuonna sellaisia on eri telakoilta valmistumassa kymmenkunta.

Tarvitaanko tosiaan aina vain uusia? Cruise Trends -raportin mukaan kyllä vaan. Viime vuonna risteilymatkoja tehtiin 35 miljoonaa, tänä vuonna arviolta 38 miljoonaa ja vuodelle 2028 ennustetaan jo 42 miljoonaa matkaa.

Suosituimpia risteilykohteita ovat Karibianmeri, Välimeri ja muu Eurooppa. Mielenkiintoinen poiminta: sijalta viisi löytyy Alaska.

Raportin mukaan ensikertalaisten osuus on nousussa. Kahden viime vuoden aikana yli 30 prosenttia asiakkaista oli ensi kertaa risteilyllä. Se povaa hyvää alalle, sillä noin 80 prosenttia risteilymatkailijoista aikoo tulla toistekin.

Jänniä tapahtuu lähelläkin. Viime syksynä RMC luovutti ensimmäisen ”tasmanialaisen” TT-Linelle. Sisaralus Spirit of Tasmania V on nyt viimeistä silausta vaille valmis Rauman telakalla.

Kun laiva lähtee, olisi uusille tilaa. Milloin ja millaisia uusia tilauksia voimme odotella, kysyin RMC:n toimitusjohtaja Mika Niemiseltä viime syksynä.

”Vihreän siirtymän ja kiristyvien normien vuoksi kaikki varustamot tarvitsevat puhtaampia matkustaja-autolauttoja. Me olemme tehneet jo useamman hybridilaivan. Haaveenamme on hypätä seuraavalle tasolle, täyssähköisiin matkustajalaivoihin. Olemme päässeet pitkälle. Teknologinen kyvykkyys on olemassa”, vastasi Nieminen.

RMC on keväästä 2023 johtanut konsortiota, joka arvioi täyssähköisten matkustaja-autolauttojen toteutettavuutta kolmella Viking Linen reitillä.

RMC:n hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson Spirit of Tasmania IV:n kannella laivan luovutustilaisuudessa viime syksynä. Taustalla pian luovutettava tytäralus. (Kuva: Janne Rantanen)

Viking Line paljasti kunnianhimoisen konseptin Helsingin Sanomille viime viikolla. Tai voiko puhua paljastuksesta, kun Turun Sanomat kertoi uutisen pääpiirteissään jo viime joulukuussa? Joka tapauksessa: Viking Helios voisi ajaa Helsinki-Tallinna-reittiä sähköllä jo 2030-luvun alussa, kertoi toimitusjohtaja Jan Hanses Hesarille.

Helios kuljettaisi parituhatta matkustajaa ja 650 autoa Suomenlahden yli reilussa kahdessa tunnissa. Laivan hinta olisi 200-300 miljoonaa euroa. Jos Viikkari saa EU:n innovaatiorahoitusta ja satamien latausinfra varmistuu, varustamo voisi pyytää telakoilta tarjouksia jo ensi kevääseen mennessä.

Äijänsuon urheilukeskukseen rakennetaan uusi lämmitetty tekonurmikenttä, tiedotti Rauman kaupunki perjantaina. Uusi kenttä tarvitaan, koska jäähallin laajennus- ja muutostyöt aiheuttavat käyttökatkoja nykyiselle stadionille. Kivikylän Areenan laajennuksen jälkeen nykyinen kenttä jää myös liian pieneksi.

Jalkapallo on suosituin urheiluharrastus Raumalla. Siksi stadion- ja jäähallihankkeet on välttämätöntä kytkeä toisiinsa.

Uusi jalkapallokenttä voidaan rakentaa Äijänsuolle ensi vuonna. Jäähallin laajennus alkaa aikaisintaan keväällä 2027. Samalle vuodelle on alustava varaus uuden stadionin huolto- ja katsomotilojen rakentamiselle.

Äijänsuon stadionilla on pelattu jalkapalloa vuodesta 1963. Futis pysyy legendaarisella alueella, mutta kenttä siirtyy noin sadan metrin päähän. Perjantaina Pallo-Iirot voitti Kakkosen matsissa Kiffenin maalein 4-1. Ottelua seurasi 430 katsojaa.

Vanhan Rauman vakuutusturva herättää huolta asukkaissa. “Vanhaan Raumaan on ollut vaikeuksia saada vakuutusyhtiöiltä edes tarjousta kiinteistövakuutuksesta. Vakuutus on pakko olla, jos haluaa käyttää taloaan asuntolainan vakuutena. Tilanne osuukin pahimmin nuoriin perheisiin”, sanoo Vanha Rauma Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Kallonen tiedotteessa.

Syyksi sanotaan uusi asemakaava, joka kiristää sisätilojen suojeluvaatimusta. Pessimistisimpien epäilyjen mukaan kaikki eivät jatkossa edes saisi vakuutusta. Kallonen uskoo jonkun yhtiöistä lopulta kyllä myöntävän vakuutuksen, mutta hinnat tulevat nousemaan myös vanhoissa sopimuksissa.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi