Viikko sitten arvelin tällä palstalla, ettei Rauman telakan perinteistä leipälajia, matkustaja-autolauttojen rakentamista, taideta vähään aikaan harrastaa. Väärin arveltu. Neljän sotalaivan ja kahden tai kolmen jäänsärkijän lomaan mahtuisi kuulemma Viking Linen täyssähköisen Tallinnan-laivan tekokin.

Kesällä minäkin kirjoitin Helioksesta eli Viikkarin suunnittelemasta maailman suurimmasta sähköllä kulkevasta matkustaja-autolautasta. Sellaisia on tarkoitus tilata kaksi Helsinki–Tallinna-reitille.

Helios veisi parituhatta matkustajaa ja 650 autoa Suomenlahden yli reilussa kahdessa tunnissa. (Havainnekuva: Viking Line)

Rauman telakkayhtiö RMC on ollut alusta lähtien suunnittelemassa Helios-konseptia. Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses kertoi syyskuussa Tekniikka&Talous-lehdelle, että tavoitteena on laivojen rakentaminen Raumalla.

RMC:n tuoreessa tiedotteessa Hanses totesi näin: ”Helios-projekti avaa näkymän merenkulun uuteen aikakauteen aivan kuten ensimmäiset purje-, höyry- ja moottorilaivat aikoinaan. Konseptimme todistaa, että suuren mittakaavan päästötön meriliikenne ei ole enää utopiaa, vaan maailman suurimmat täysin sähkökäyttöiset matkustaja-autolautat voisivat olla liikenteessä jo ensi vuosikymmenen alussa”.

Parin asian on varmistuttava ennen kuin laivakauppoja voi tehdä. Loppuvuodesta odotetaan Euroopan unionin innovaatiorahaston päätöstä. Jos EU-rahoitusta ei saada, Viking Line joutuu etsimään edullisempia vaihtoehtoja. Käytännössä se tarkoittaisi laivan rakentamista Kiinassa.

Toinen edellytys on latausinfran saaminen Helsingin ja Tallinnan satamiin. Tällä tietoa se voisi olla käytössä vuoden 2030 paikkeilla. Jos reunaehdot toteutuvat ja laivakaupat tehdään ensi vuonna, laivat ehtisivät valmistua ajoissa.

Rauman telakalla puhutaan jo sähkölaivatehtaasta. ”Runko kootaan ja varustellaan valmiiksi vesillelaskua varten. Teollisessa tehdasprosessissa toimitusajat ovat kolmanneksen nykyistä nopeampia ja hinnat kilpailukykyisiä”, sanoi konealuevarustelun osastopäällikkö Mari Hovi RMC:n tiedotteessa.

Oudosti rajattu kuva? Ei vaan tarkoituksella. Presidentti Alexander Stubb tutustui sotalaivojen rakentamiseen viime maaliskuussa Rauman telakalla. RMC hyödynsi tilaisuuden ja esitteli, että tällaisesta paksusta teräksestä pystymme rakentamaan myös jäänmurtajia. Vaikka USA:lle. (Kuva: Janne Rantanen)

Suomen maakuva kirkastui, kun presidentit Donald Trump ja Alexander Stubb kättelivät murtajadiilin. Se on erinomaista mainosta Suomelle, pienelle maalle, jota jenkit eivät juuri tunne.

Murtajakaupat luovat mielikuvaa korkeasta osaamisesta. Sellaisesta kyvykkyydestä, jota ollaan valmiita ostamaan ulkomailta, vaikka laissakin sanotaan, että omasta maasta pitäisi hankkia.

Suomalaiset ovat pohjustaneet murtajakauppoja todella pitkään. Nyt juna pysähtyi oikealle asemalle oikeaan aikaan.

Ensinnäkin Suomi on tuore Nato-maa. Siis täysverinen länsimaa ja luotettava kumppani.

Toiseksi meillä on nyt presidentti, joka puhuu erinomaista amerikkaa ja osaa tiivistää asiat kolmeen pointtiin kansantajuisella tavalla. Sen vuoksi Stubb saa enemmän medianäkyvyyttä kuin aiemmat pressamme. Samasta syystä hän tulee juttuun Trumpin kanssa.

Tärkeä näkökulma on turvallisuus. Trumpin silmissä Suomi on puolustamisen arvoinen ystävä, kun täällä rakennetaan jäänsärkijöitä Yhdysvaltojen rannikkovartiostolle.

Tältä Rauman jäähalli, sponsorinimeltään Kivikylän Areena, voi näyttää kolmen vuoden päästä. (Havainnekuva: Rauman kaupunki)

Äijänsuon jäähallin laajennuksen aikataulu ja kustannusten jako ovat tänään maanantaina Rauman kaupunginhallituksen käsittelyssä. Isoa hanketta on valmisteltu niin pitkään ja huolella, että odotan KH:n vilkuttavan vihreää.

Olen varmaan maininnut tämän ennenkin… mutta ylpeänä raumalaisena teen sen taas. Suomen kolmas tekojäärata valmistui talkoo- ja säätiöpohjalta Rauman Äijänsuolle vuonna 1961. Kun tekojää katettiin vuonna 1970, Raumasta tuli Suomen kolmas jäähallikaupunki. Vain Tampere ja Helsinki ehtivät edelle.

Jäähallia, Kivikylän Areenaa, laajennetaan kolmatta kertaa. Ensimmäinen laajennusremontti vuonna 1992 oli maassamme uudenlainen, sillä urheiluseura osallistui kustannuksiin. Rauman Lukko maksoi remonttilainan korkoja nykyrahassa vajaat kaksi miljoonaa euroa. Kova suoritus laman keskellä!

Toisen laajennuksen kustannuksista Lukko maksoi nykyrahassa yli neljä miljoonaa vuonna 2006. Remontti nosti jäähallin areenatasolle. Uudet ravintola- ja aitiotilat kasvattivat tuntuvasti Lukon tuottoja otteluissa, muissa yleisötapahtumissa ja yritysten juhlissa.

Nyt ollaan tekemässä diiliä kolmannesta kierroksesta, jonka kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa. Kaupungin osuudeksi on sovittu noin 13 miljoonaa euroa, joka menee pääosin perustusten, ulkoseinien ja uuden katon rakentamiseen. Remontin on määrä valmistua marraskuun alkuun 2028 mennessä.

Lukko lupautuu kuittaamaan noin seitsemän miljoonan euron laskut laajennusosasta, johon tulee harjoituskeskus sekä ravintola- ja tapahtumatiloja. ”Ilman Lukon merkittävää panosta hanke olisi rajautunut hallin peruskorjaukseen”, sanoi Rauman toimialajohtaja Soile Strander tiedotteessa.

Rauma rakentaa Äijänsuolle myös uuden jalkapallostadionin. Todennäköisesti katsomo ja sen alle pukukopit tehdään vasta joskus myöhemmin. (Havainnekuva: Rauman kaupunki)

Uuden jalkapallostadionin Rauma joutuu myös rakentamaan, sillä yli 60 vuotta käytössä ollut Äijänsuon kenttä jää osin remonttityömaan alle. Ja hallilaajennuksen valmistuttua futiskenttä jää liian pieneksi aikuisten peleihin.

Siksi kaupungin pitää rakentaa uusi lämmitetty tekonurmikenttä ennen halliremontin starttia. Paikka löytyi onneksi Äijänsuolta, talviharjoitteluhallin vierestä, jossa nyt on nurmikenttä.

Kaupunki on sikäli pakkoraossa, että jalkapalloseura Pallo-Iiroilla on vielä Lukkoakin enemmän pelaajia. Eikä Iirot ole kaupungin ainoa futisseura.

Kaupunginjohtaja Esko Poikelan mukaan uudelle futisstadionille tuodaan aluksi väliaikaiset katsomot. Hallinurmella katsomoita ei ole. Iirojen miesten kotipelien yleisömäärä on luokkaa 400-500, mutta tuhannen katsojan raja ylittyy joka suvi.

Kommentteja ja vinkkejä saa lähettää: janne.rantanen@bonde.fi