Rauman meriteollisuus on paljon enemmän kuin viime aikoina runsaasti julkisuutta saanut telakkayhtiö Rauma Marine Constructions. RMC:n naapureina toimii kaksi maailmanluokan firmaa, Kongsberg Maritime Finland ja Steerprop. Potkurilaitebisnes pyörii hyvin.

Kongsberg on kaksikosta vanhempi ja suurempi. Sen juuret juontavat 1960-luvulle ja Hollmingin telakalle. Omana yrityksenä se aloitti Aquamaster-Raumana, jonka Hollming ja Rauma-Repola omistivat puoliksi. Omistajat joutuivat myymään kehittyvän yrityksen pitääkseen kimpassa omistamansa Finnyardsin telakan pystyssä.

Brittiomistuksessa nimi vaihtui ensin Kamewaksi, sitten toisella yrityskaupalla Rolls-Royceksi ja viimeksi Kongsbergiksi. Se on Oslon pörssiin listattu konserni, jonka pääomistaja on Norjan valtio.

Kongsbergin Suomen yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 467 miljoonaa euroa ja liikevoitto komea 109 miljoonaa euroa. Tehdas on myös Kokkolassa ja toimintaa Turussa, mutta pääkonttori ja suurin tehdas ovat Raumalla.

Turkkilainen hinaajiin erikoistunut Sanmar-telakka on KMF:n suuri asiakas. (Kuva: Kongsberg Maritime)

Menestykseensä nähden Kongsberg on pitänyt paikallisesti matalaa profiilia. Yksittäisistä kaupoista ei juuri tiedotteita julkaista. Konsernin kansainvälisiltä nettisivuilta voi löytää, jos osaa etsiä.

Takavuosina Rollsin hurjaan lentoon nosti offshore-buumi. Kun öljyä ja kaasua porattiin yhä syvempää ja kauempaa maailman meriltä, tarvittiin järeitä potkurilaitteita. Viime vuosina Raumalla on tehty pienempiä laitteita ja varsinkin hinaajiin kauppa on käynyt hyvin.

Kesäkuussa Kongsberg Maritime kertoi saaneensa 34 azimuth-potkurilaitteen tilauksen turkkilaiselta hinaajiin erikoistuneelta Sanmar-telakalta. Ja kyllä vain, tiedotteen lopussa Rauman myyntipäällikkö Tomi Venttola sai kommentoida: ”Hinaajamarkkina on yksi, jossa potkurilaitteemme ovat jatkaneet luotettavuutensa, tehokkuutensa ja energiatehokkuutensa osoittamista ympäri maailmaa.”

Turkkilaisen telakan nimi kilisytti muistin kelloa. Aivan! Joulukuussa 2022 tein Länsi-Suomeen uutisen, kun Kongsberg saavutti merkkipaalun: 10 000 Raumalla valmistettua potkurilaitetta.

Juhlakalu, jonka edessä henkilöstö poseerasi Länskärin kuvassa, lähti Sanmarille. ”Meillä on Turkissa muitakin isoja asiakkaita. Turkin osuus Rauman liikevaihdosta on yli 20 prosenttia”, kertoi paikallisjohtaja Tommi Pitkänen silloin.

Raumalainen Steerprop toimittaa propulsiojärjestelmän saksalaisen AW-tutkimusinstuutin jäänmurtajaan. (Kuva: AWI/TKMS)

Sen pienemmän, Steerpropin, uutisia saimme lukea viime viikolla. Raumalaisyritys valittiin toimittamaan propulsiojärjestelmä saksalaiseen tutkimusjäänmurtaja Polarsterniin. Alus rakennetaan saksalaisen TKMS:n (Thyssenin) telakalla Kielissä.

Uuden Polarsternin on määrä operoida 310 päivää vuodessa arktisilla merillä, mikä asettaa propulsiolle kovat vaatimukset. Mutta kovia ovat Steerpropin referenssitkin: azimuth-potkurilaitteet joka kolmannessa käytössä olevassa jäänsärkijässä.

”Tämänkaltaiselle alukselle pelkkä tekninen suorituskyky ei riitä”, sanoi Steerpropin toimitusjohtaja Riku-Pekka Hägg tiedotteessa ja jatkoi: ”Olemme ylpeitä voidessamme toimittaa propulsiojärjestelmän, joka takaa tehtävän onnistumisen ja samalla minimoi ympäristövaikutukset, maksimoi käyttöajan ja optimoi aluksen elinkaaren aikaiset kokonaiskustannukset.”

Viime vuodet ovat olleet Steerpropille raskaita ja firma on tehnyt turskaa. Jäänmurtajamarkkinan kuumeneminen avaa kivikovalle osaajalle lupaavaa markkinaränniä.

Kolmannen sotalaivan tuotannon käynnisti Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalo. (Kuva: RMC)

Rauman telakalla rakennetaan jo kolmea sotalaivaa samanaikaisesti. Ensimmäisen monitoimikorvetin tuotannon juhlava startti oli lokakuussa 2023, toisen lokakuussa 2024 ja kolmannen elokuussa 2025.

Vauhti kiihtyy kuin turkulaisveljesten laulussa.

Laivue 2020-projekti käynnistyi vähän tahmaisesti, mikä ei ollut yllätys. Taistelulaivaa ei Suomessa ollut rakennettu liki kahteenkymmeneen vuoteen. Kompetenssi piti luoda melkein nollasta kuten RMC:n projektijohtaja Timo Ståhlhammar kuvasi.

Nyt tuotanto rullaa ja Merivoimille on valmistumassa uudet lippulaivat, joista olisi vientituotteeksikin.

”Näiden laivojen rakentaminen on enemmän kuin teollinen projekti. Sijoitus kansalliseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja Suomen tulevaisuuteen”, sanoi Ståhlhammar kolmannen Pohjanmaa-luokan aluksen tuotannon starttijuhlassa.

Eikä tässä kaikki, sanoisi mainoshenkilö.

Rauman meriteollisuus on vieläkin enemmän kuin RMC, Kongsberg ja Steerprop. Maailmanluokan osaamista ja satoja työpaikkoja, mutta palaan siihen toisella kertaa.

Uusi havainnekuva kertoo, miltä Äijänsuon urheilukeskus joskus tulevaisuudessa voisi näyttää. (Kuva: Rauman kaupunki/OOPEAA)

Äijänsuon urheiluhankkeet etenevät, ehkä. Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto hyväksyi viime viikolla Äijänsuon urheilukeskuksen alueen kaavamuutoksen. Se on tulossa nähtäville lähiaikoina.

Havainnekuvassa takimmaisena näkyvää 55-vuotiasta jäähallia (Kivikylän Areenaa) laajennetaan ja se saa uuden katon. Laajennuksen takia jalkapallostadion siirretään uuteen paikkaan, nykyiselle ”hallinurmelle”. Futisstadionin päätykatsomon alle rakennetaan pukutilat, jotka ovat puuttuneet jo vuosikausia. Katsomoa voidaan rakentaa lisää vaiheittain.

Nykyinen jalkapallostadion supistuu harjoituskentäksi. Kuvassa oikealla näkyvää monen lajin talviharjoitteluhallia voidaan pidentää.

Kuvan etualasta käytöstä jo poistuneet vanha uimahalli ja vanha paloasema puretaan. Jälkimmäisestä on havainnekuvassa jätetty pystyyn torniosa. Tälle alueelle on suunnitteilla ulkoliikunta-alue.

Valkoiset mötikät havainnekuvassa ovat Pick N Pay -kauppakeskus sekä Töyryntien ja Teollisuuskadun kerrostalot.

Pitänee vielä korostaa, että päätöksiä toteutuksesta ei vielä ole. Niin Lukon kuin kaupungin asiasta tietävät tahot kertovat kysyttäessä, että neuvottelut jäähallin laajennuksesta jatkuvat hyvässä hengessä.

Ison halliremontin käynnistyminen tuuppaa liikkeelle myös uuden jalkapallostadionin rakentamisen.

Väärä ehdottaja. Hallituspolitiikka on joukkuepeliä, jossa pitää välillä malttaa avopaikassakin syöttää kaverille, eikä itse heittää palloa maaliin.

Ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kertoi muistelmissaan vaikeimmasta tilanteestaan tärkeimmän hallituskumppanin kokoomuksen kanssa. Lipponen ehdotti vuoden 2000 vappupuheessaan tuloveron alentamista. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) tuli vihaisena linjoja pitkin: tuloveron alennus on kokoomuksen tavoite!

Lipponen tajusi tehneensä pahan virheen. Hän oli ottanut aloitteen asiassa, joka on luotettavalle hallituskumppanille kaikkein tärkein. Lipponen oli myös höntyillyt, sillä veronalennus piti kytkeä myöhemmin tupo-ratkaisuihin.

Virheensä myöntämällä ja anteeksi pyytämällä Lipponen sai aiheuttamansa hallituskriisin uhan taklattua. Kaksikko Lipponen-Niinistö jatkoi tiukan budjettilinjan puolustamista, jota tarvittiin Suomen talouden kestokyvyn turvaamiseksi.