Jääkiekkokausi käynnistyi Raumalla virallisesti viikonloppuna. Lukko pelasi kaksi ensimmäistä otteluaan Mestarien liigassa (CHL). Seurasin kotimatsit Lausannea ja Bolzanoa vastaan, jälkimmäisen tarkalla silmällä paikallisradion kommentaattorina. En kuitenkaan tarjoa tässä jäätävää analyysiä Lukon mahdollisuuksista suomen- tai euroopanmestaruuteen.

Katson nyt isompaa kuvaa.

Minulla on ollut tapana sanoa, että Lukko on Raumalla ehkä tärkein niistä asioista, jotka eivät ole oikeasti tärkeitä.

Tällä tarkoitan, ettei Rauman seudun menestys ole siitä kiinni, voittaako vai häviääkö Lukko. Ei edes Satakunnan derbyissä, kun vastassa on rakas ystävä Porin Ässät.

Nyt sain käsiini raportin, joka pakottaa muotoilemaan vanhan väitteeni hieman toisin.

Lukko voitti Mestarien liigan avauskierroksella sveitsiläisen Lausannen maalein 4-1. Vierasjoukkueen pelaajabudjetti lienee vähintään nelinkertainen raumalaisjoukkueeseen verrattuna. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman seudun pärjääminen on eniten kiinni siitä, miten paljon työllistävillä firmoilla ja toimialoilla menee: telakka ja meriteollisuus, metsäteollisuus ja satama, Olkiluoto, Oras ja niin edelleen. Vihreän siirtymän jättihankkeet ja datakeskukset voivat tuoda seudulle uusia työpaikkoja.

Mutta on Lukkokin tärkeä työllistäjä: 188 henkilötyövuotta. Se on samaa luokkaa kuin Rauman matkailun, jonka positiivisen merkityksen kaikki ymmärtävät. Lukon taloudellinen vaikutus on noin 25 miljoonaa euroa per vuosi.

Nuo mielestäni yllättävän suuret luvut ovat konsulttiyhtiö KPMG:n laatimasta vaikuttavuusanalyysista. ”Rauman Lukon ympärille muodostuneella liiketoiminnalla tuotetaan alueelle vaurautta ja elinvoimaa. Lukon voidaan nähdä olevan alueella tärkeä työllistäjä”, tiivistää KPMG.

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa. Tuon tutun letkautuksen hengessä olen Lukko-sanontaani viljellyt.

Jääkiekko on koko elinikäni ollut keskeinen osa raumalaista identiteettiä siinä missä merellisyys, murre ja maailmanperintökohteemme Vanha Rauma. Tällä seudulla Lukko herättää vahvoja tunteita – puolesta ja vastaankin, niin kuin isot asiat aina.

Tämänkin puolen KPMG nostaa analyysissaan vahvasti esille: ”Alueen asukkaille tuotettavat elämykset, harrastusmahdollisuudet ja yhteenkuuluvaisuuden tunne luovat osaltaan hyvinvointia.”

Tätä arviota tukevat luvut ovatkin meikäläiselle jo tutumpia. Yli 700 harrastajaa, lähes 4000 harrasteliikuntatapahtumaa ja liigajoukkueen kotiotteluissa yli 120 000 katsojaa vuosittain.

Suurin osa Contineo-konsernin liikevaihdosta kertyy RTK-Palvelusta. (Kuva: RTK-Palvelu)

Vielä isompaa kuvaa kun katsoo, niin itse asiassa Lukon voisi lisätä edellä mainittujen suurten työllistäjien listalle. Rauman Lukko Oy eli ”Liiga-Lukko” pyörittää alle kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa. Sen kokoluokan pk-firmoja seudullamme on kymmenittäin.

Mutta Contineo Oy on suomalaisittain iso yritys. Viime vuonna liikevaihtoa 171 miljoonaa euroa ja henkilöstöä lähes 3300. Contineo-konserniin kuuluvat RTK-Palvelu, RTK-Henkilöstöpalvelu ja Lukko Oy.

Contineo on kokonaan Lukko-perheen omistama. Osake-enemmistö on Raumalaiskiekkoilun Tuella. Toinen suuri osakas on Lukko-säätiö. Rauman Lukko ry eli ”Junnu-Lukko” omistaa kymmenisen prosenttia.

Englannin Valioliigan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 8 miljardia euroa, mutta suurin osa seuroista tekee tappiota. (Kuva: Janne Rantanen)

Urheilusta ja rahasta. Viaplaylla on katsottavissa uusi neliosainen sarja Sport vs Money. Englantilainen liikemies ja mediapersoona Simon Jordan osaa entisenä sisäpiiriläisenä tehdä oikeat kysymykset ja pääsee esittämään ne oikeille ihmisille. Jordan nimittäin osti kannattamansa futisseuran Crystal Palacen – ja hävisi noin 50 miljoonaa euroa.

Jordan taustoittaa hienosti, miten jalkapallosta tuli 30 vuodessa sadan miljardin taalan globaali bisnes. Valtavista rahavirroista huolimatta useimmat seurat tekevät jatkuvasti tappiota jopa liigoista rikkaimmassa eli Englannin Valioliigassa.

Valioliigassa on kyllä taloudellisen reilun pelin sääntö (PSR), jota pyritään noudattamaan pistemenetysten pelossa. Mutta sääntö rajoittaa vain sitä kuinka paljon seura saa tuottaa persnettoa, jonka omistajat kuittaavat.

Aika paljon, noin 40 miljoonaa euroa vuosittain! Se on noin 25 prosenttia pienimpien seurojen liikevaihdosta.

Amerikkalaista sosialismia. Pohjois-Amerikassa urheilubrändeillä tehdään kunnon bisnestä. Seurojen omistajat ymmärtävät liigan edun olevan kaikkien etu. Televisio- ja paitasponsorirahat jaetaan tasan kaikille, eikä niin kuin meillä. Euroopassa isot ottavat ensin ja eniten.

Vapaan markkinatalouden keulakuvamaassa palloilusarjoissa on palkkakatto. Se estää rikkaimpia seuroja haalimasta kaikkia parhaita pelaajia. Näin pyritään tasaamaan pelikenttää, jotta mikä tahansa joukkue voisi voittaa mestaruuden. Tämä on myös toteutunut selvästi paremmin kuin vanhalla mantereella.

Taalaliigoissa toimivana tasauskeinona on myös varausjärjestelmä. Heikoimmin menestyneet saavat joka vuosi varata nousevia kykyjä aina ensimmäisinä.

Ensimmäinen sotalaiva on jo varustelulaiturissa. Neljän monitoimikorvetin suora työllistämisvaikutus Suomessa on yli 3 600 henkilötyövuotta. (Kuva: RMC)

Kolmas sotalaiva tuotannossa. Rauman telakalla käynnistettiin kolmannen monitoimikorvetin terästyöt viime viikolla. ”Poikkeuksellisen vaativan ja kompleksisen sota-alusluokan rakentamisessa eri osapuolten oppimiskäyrä on ollut merkillepantavaa”, sanoi Logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalo tiedotteessa.

”Toivomme, että olemme huippuluokan kotimaisella osaamisellamme vahvasti mukana myös suomalaisissa jäänmurtajahankinnoissa ja kansainvälisissä hallitustenvälisissä hankinnoissa. RMC:n kapasiteetti ja osaaminen ovat erittäin hyvässä kunnossa”, totesi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen.

Suvella RMC liittoutui amerikkalaisen Bollingerin, kanadalaisen Seaspanin ja suomalaisen Aker Arcticin kanssa tavoitellakseen jäänmurtajakauppoja Yhdysvalloista. Siitä kirjoitinkin tällä palstalla.

Turun telakalla laskettiin perjantaina vesille kolmas Icon-luokan risteilijä, Legend of the Seas. Syyskuussa juhlitaan neljännen Iconin kölinlaskua. Vitosesta ja kutosesta on optiot, mutta Meyer Turku lähtee siitä, että ne varmistuvat sopimuksiksi. Ehkä jo syksyn aikana.

Turun Sanomien uutinen kertoi telakan tavoitteena olevan, että Meyer saisi aina kahden risteilijän tilaukset samanaikaisesti. Kova juttu, jos toteutuu, sillä Iconit maksavat puolisentoista miljardia euroa per laiva.

Polttonestepäällikkö Jarkko Nieminen vastaa Keulassa autopesupalveluista. (Kuva: Keula)

”Paloaukea” käyttöön. Eurassa paloi kahdeksan vuotta sitten liikekeskus, jossa oli halpamyymälä ja suosittu ravintola. Tyhjä tontti oli pitkään hoitamaton. Sille kaavoitettiin liike- ja asuinrakentamista, mutta halukkaita ei löytynyt. Kunnes kesällä Osuuskauppa Keula alkoi neuvotella kunnan kanssa.

Eura myy 6000 neliön tontin Keulalle, joka aikoo rakentaa autopesulan ja Hesburger-ravintolan. Ihan heti ei kuokkaa maahan isketä, sillä vaaditaan kaavamuutos. Keula saa myös lisää parkkitilaa viereiselle S-marketille, jonka katon alla on myös apteekki, Alko ja Tokmanni.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi