Viikon varrelta: Rauman Lukon liiketappio 9 miljoonaa euroa neljässä vuodessa – suurinta kuluerää ei aiota pienentää
Rauman Lukon edustuskiekkoilu yhtiöitettiin 25 vuotta sitten. Rauman Lukko Oy ei ole tainnut tehdä liikevoittoa kertaakaan neljännesvuosisadan aikana. Usein tilinpäätös on näyttänyt nollatulosta tai pientä voittoa – mutta vain konserniavustuksen ansiosta.
Viime viikolla selvisi, että Lukko Oy teki vuonna 2024 ennätyksellisen kolmen miljoonan euron liiketappion. Neljän viime tilikauden liiketappio nousi jo yhteensä yhdeksään miljoonaan euroon.
Useimmissa firmoissa tällainen tappiokierre tietäisi johtajien vaihtumista, henkilöstövähennyksiä ja ankaraa kulukuuria.
Vaan ei tässä kiekkoyhtiössä.
Puheenjohtaja Janne Mokka kommentoi Satakunnan Kansalle, ettei suurinta kuluerää eli pelaajabudjettia ainakaan pienentää aiota. ”Seuraamme toisia liigaseuroja, ja pelaajabudjetin perusteena on se, että joka kausi on realismia päästä tavoitteenamme oleviin mitalipeleihin”, sanoi Mokka.
Niinpä Lukko kokoaa myös ensi kaudeksi SM-liigaan yhden vahvimmista ja kalleimmista joukkueista. Laajuutta tarvitaan senkin takia, että runkosarjan voittanut Lukko tavoittelee taas myös euroopanmestaruutta.
Raumalaisena olen kiitollinen Lukon takavuosien johtajien viisaista ja rohkeista päätöksistä. Ilman nykyistä konsernirakennetta Lukko todennäköisesti kamppailisi viimeisistä pudotuspeleistä – ja saisi pelätä sarjapaikkansa puolesta.
Konsernirakenne on raumalaisille tuttu, mutta kerrataan lyhyesti: Lukko-perhe omistaa sataprosenttisesti valtakunnallisen kiinteistöalan vahvan toimijan RTK-Palvelun, jonka voitosta osa ohjataan konserniavustuksena Lukko Oy:lle.
Järjestely on täysin laillinen ja konsernimaailmassa yleinen. Kuvion historia ja taustat on avattu perusteellisesti tässä kirjassa, joka on vapaasti luettavissa täältä:
RTK-Palvelu Oy ja Rauman Lukko Oy kuuluvat samaan Lukko-perheen sataprosenttisesti omistamaan konserniin. (Kuva: RTK-Palvelu)
Aluksi Raumalaiskiekkoilun Tuki avitti vain junioriurheilua, ei liigakiekkoa. Suuri ja värikäs raumalainen urheilupersoona Juhani Wallenius oli ensimmäisiä, jotka (isoon) ääneen kyseenalaistivat käytännön.
Näin Bruutta haastattelussani 1990-luvun lopulla: ”Lopetetaan jo voivottelu Rauman pienuudesta. Rahaa on ympäri maailman. Lukon taustat ovat paremmassa kunnossa kuin useimpien seurojen. Pitää olla rohkea, ennakoida tulevaa, ottaa riskejä. Helppoa se ei ole, eikä asioista ole yhtä totuutta. Mutta Raumalla on niin paljon kiekkotietoutta, että kun sitä käytetään ja tehdään rohkeita, viisaita päätöksiä, niin Lukko on palautettavissa mitalikantaan.”
Kiekkoilun Tuessa tehtiin 2000-luvun alussa ”veretön vallankaappaus”, joka nosti puheenjohtajaksi Rauno Mokan. Uudistunut johto ajoi päättäväisesti läpi linjauksen, että Tuki on isommalla potilla liigajoukkueen takana. Seuraava askel oli nykyinen konserniavustuksen mahdollistava yritysjärjestely.
Turun telakan iso kauppa varmistui käytännössä viime lauantaina.
Finnvera tiedotti, että Icon 4 -risteilijän rahoituksen ehdoista on sovittu. Turun Sanomat kertoi jo aiemmin, että jättiristeilijän tilaukseen sisältyy optiot kahdesta samanlaisesta. Yhteensä kaupan arvo nousisi 4,5 miljardiin euroon.
Hienoa, että Suomen Turku pitää pintansa kovassa kisassa.
Omenapuumaassa panimme ilolla merkille uudet viitoitukset ja opasteet sekä tietysti kunnostetut reitit…
… toki vielä oli kaatuneita puita parissa paikassa polulla, mutta ymmärrän: kaikki aikanaan. (Kuva: Janne Rantanen)
Ohhoh, olipa Omenapuumaassa paljon kaatuneita puita. Näky pääsi yllättämään, vaikka tiesin Lyly-hirmumyrskyn riepotelleen Rauman seutua. “Viime marraskuusta tähän kevääseen työni on ollut lähinnä myrskytuhojen raivausta luontopoluilta. Siinä onkin hommaa riittänyt, kun saarissa on paljon metsää. Lisäksi olen touhunnut tarpeen mukaan joka paikan höylänä. Olen kunnostanut esimerkiksi lammasaitoja”, kertoo Ilkka Heikkinen Visit Rauma -verkkosivuilla.
Ylläpidettävää tosiaan piisaa. Rauman saarissa on yli 30 kilometriä reitistöä, retkeilyinfraa ja keliolosuhteille alttiita laiturirakenteita. Saarissa on paljon käytössä olevia rakennuksia, joista osa on suojeltuja.
”Hienoa, että kaupunki on panostanut saariinsa. Ne ovat raumalaisille erittäin tärkeitä. Toivottavasti muutkin löytävät saaremme”, sanoo Heikkinen, joka on tehnyt pari viime vuotta kunnostustöitä Rauman saarissa.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille kansalaisille! Myös teille vihesvassarivajakeille, jotka vaarallisen ideologianne sokaisemina yritätte viedä Suomen helvettiin…
Kuvitelkaa, jos Suomen presidentti aloittaisi perinteisen tv-puheensa tuohon tyyliin.
Onneksi tuntuu täysin mahdottomalta, että tuon sävyisen juhlapuheen maassamme kuulisimme. Toivottavasti näemme sen sijaan tulevinakin vuosina, miten pressanvaalien voittaja vierailee kakkoseksi jääneen vaalivalvojaisissa ja kehuu tätä rehdisti.
Alexander Stubb ja Pekka Haavisto sopivat viime vaaleissa etukäteen toimivansa niin. Stubb piti lupauksesta kiinni niin kuin meillä suomalaisilla on tapana.
Fiksu lukija on tietysti jo arvannut, miksi tällaisen nostan esille. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump toimii toisin. Joulu, pääsiäinen, itsenäisyyspäivä, sotaveteraanien muistaminen… mihin tahansa juhlapuheeseen saa aina mahtumaan moukkamaista vastapuolen solvausta.
Miten kotimaasta tehdään mainiompi ja mahtavampi, jos joka käänteessä puolta kansaa mollataan ja nimitellään?
En ymmärrä.
Tuija Ernamo ja Ilmari Saarelainen poseerasivat yhteiskuvissa ja jakoivat nimikirjoituksia Rauman teatterilla. Neil Hardwickin käsikirjoittama Sisko ja sen veli -sarja muistetaan vielä, vaikka sitä tehtiin vain lyhyen aikaa. Tässä Tuijan ja Immun kanssa Rauman ahkerin teatterikatsoja Johanna Alsila. (Kuva: Janne Rantanen)
Neil Hardwick muistetaan rakastetuista tv-sarjoista kuten Tankki täyteen ja Reinikainen. Muistelmissaan Hardwick pitää isoimpina juttuinaan kunnianhimoisempia sarjojaan Musta tuntuu, Pakanamaan kartta sekä Sisko ja sen veli.
Viime mainittu on pyörinyt mielessäni viime viikkoina, koska sain jututtaa Tuija ”sisko” Ernamoa ja Ilmari ”veli” Saarelaista. Tein juontajaparini Risto Leinon kanssa Raumaplus-podcastin livejakson Rauman teatterissa.
Immu Saarelainen kertoi tuoreesta tv-sarjasta Ehtoolehto. ”Kun ei harjoitella, niin ei Jumalan tähden! Nyt täytyy saada puoli tuntia päivässä, kun ennen riitti suunnilleen neljä minuuttia valmista päivässä. Eikä saa maksaa mitään”, purnasi Saarelainen.
Muistelmissaan Hardwick kertoo, että noin se suunnilleen meni ennen vanhaan. Tv-sarjojen kuvauksissa suurin osa työpäivästä tosiaan kului harjoituksiin.
Sisko ja sen veli kolahti meidän kulmilla erityisen lujaa, koska Hardwick halusi päärooleihin länsirannikon murretta puhuvat näyttelijät. Ernamo on Raumalta, Saarelainen Uudestakaupungista.
”Kirjoitin lyhytrepliikkistä dialogia saadakseni yhdenlaisen staccato-rytmin, jolloin yhteen hahmoon perustuvalle komedialle ei jää tilaa. Hauskuuden pitäisi elää lyhyiden repliikkien välissä”, selittää Hardwick.
Käsikirjoittaja paljastaa, että sketsi Immun visiitistä sukupuolitautien poliklinikalla perustuu Hardwickin omaan kokemukseen.
Hyvin kirjoitettuja muistelmia luin innolla. Niinpä tähän vielä loppukevennys Hardwickin Poistetut kohtaukset -kirjasta.
Löylyä! -ohjelmaan kuvattiin 1970-luvun lopulla sketsi, jossa Hardwick saunoi puhelinkopissa Tampereen keskustassa ja tilasi puhelimella oluen. Paikalle kertyi katsojia, joukossa myös mies- ja naispoliisi.
”Kun kohtaus oli kuvattu, kietouduin pyyhkeeseen, suuntasin kohti puvustusbussia ja siemaisin saamastani olutpullosta. Tässä kohtaa poliisi tuli väliin. He takavarikoivat pullon ja kaatoivat sen nurmikolle. Julkisesti voi olla tunnin verran alasti, mutta alkoholijuomien nauttiminen ei ole sallittua”, hersytteli Hardwick.
Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi
