Viime kolumnissa sanoin USA:n jäänmurtajadiiliä vuoden suurimmaksi talousuutiseksi. Mutta kovaa kaliiberia on myös ennen joulua julkistettu Patrian Saksan-kauppa: kiinteä yhteisarvo yli miljardi euroa, optioiden kanssa yli kaksi miljardia. Saksan Bundeswehrille toimitetaan 876 Patria 6x6 -ajoneuvoa ja Patria Nemo-kranaatinheitinjärjestelmiä.

Ilman Suomen Nato-jäsenyyttä telakoiden ja Patrian jättikauppoja ei olisi tehty.

Yhteistä kaupoille on sekin, että tuotanto painottuu Yhdysvaltoihin ja Saksaan.

Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko iloitsee siitä, että Patria 6x6:sta on tullut eurooppalainen panssaroitu ajoneuvostandardi.

Patria on toimittanut niitä jo yli 250 ja tilauksia on melkein 2000 ajoneuvosta. Suomen puolustusvoimien johtamassa CAVS-hankkeessa on jo seitsemän Nato-maata: Suomi, Latvia, Ruotsi, Saksa, Tanska, Britannia ja Norja.

”Uutinen on iloinen, mutta sitä himmentää tosiasia, että Euroopassa käydään hyökkäyssotaa. On kuitenkin niin, että ei kannata murehtia asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa. Keskittyminen oman vaikutuspiirin päätöksiin on paras tapa vastata aggressioon. Hoidetaan kukin oma ruutumme”, kirjoitti Rautalinko somepäivityksessään Saksan kaupan julkistuksen jälkeen.

Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko Länsi-Suomen haastattelussa heinäkuussa 2022. (Kuva: Janne Rantanen)

Rautalinko avasi myös sitä, miten paljon ja miten pitkään Saksan-kaupan eteen töitä tehtiin: kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta ennen kuin oli ensimmäisen julkaisukelpoisen uutisen aika.

Haastattelin raumalaislähtöistä Rautalinkoa kesällä 2022. Silloin hän kertoi, että Patria 6x6 on avaamassa oven Saksaan, joka on ollut hyvin omavarainen puolustushankinnoissaan. Rautalinko näki siinä ison mahdollisuuden Patrialle ja sen kumppaniyrityksille.

”EU haluaisi kehittää yhteistä suorituskykyä. Suuret maat kuten Saksa, Ranska, Italia, Espanja ja Britannia ovat melkein automaattisesti ohjanneet tilauksensa oman maan yrityksille. Nyt Patria on pääsemässä Saksan markkinoille, mikä on uniikki juttu”, sanoi Rautalinko Länsi-Suomelle tuolloin.

”Saksan kanssa solmitut CAVS-sopimukset panssaroiduista Patria 6x6 -ajoneuvoista ja Patria Nemoista muodostavat Patrian historian suurimman yksittäisen kaupan, mikä merkitsee myös sitä, että Patria 6x6 on eurooppalainen ajoneuvostandardi”, sanoi toimitusjohtaja Esa Rautalinko tiedotteessa. (Kuva: Patria)

Länskärin haastattelussa pääaiheena olivat Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Sota Ukrainassa oli lähtölaukaus puolustusalan kovalle kilpajuoksulle. ”Nyt kaikki menee mitä pystyy tuottamaan”, Rautalinko kuvasi.

Hän näki yllättävän tilanteen avaavan suuren markkinaraon muullekin suomalaiselle teollisuudelle. ”Nyt on kaikkien aikojen momentum! Jos katsoo USA:n lehdistöä, on Suomesta kirjoitettu enemmän kuin koskaan talvisodan jälkeen. On aika avata rohkeasti suu ja kertoa, mitä kaikkea voimme tarjota”, sanoi Rautalinko.

Helppoa Yhdysvaltojen markkinoille murtautuminen ei ole, tiesi Rautalinko, sillä Made in America -ajattelu on vahvaa. ”Suomalaisten yritysten pitää löytää tapa toimia USA:n maaperällä ja perustaa sillanpääasema Washingtoniin”, analysoi Rautalinko.

Juuri sillä taktiikalla Rauman telakka onnistui murtajakaupan saamaan. Patria puolestaan on jo vuosia pohjustanut Nemo-kauppoja USA:n maavoimien kanssa. ”Jos saamme tilauksen, viemme ilman muuta valmistusta USA:han”, totesi Rautalinko kesällä 2022.

Momentum jatkuu. ”Suomalaisilla yrityksillä on kaikki mahdollisuus menestyä missä tahansa. Olkaa rohkeita, uskokaa asiaanne, älkää luovuttako, pysykää nöyrinä nöyristelemättä”, kirjoitti Rautalinko somessa edellisviikolla.

Hän painotti, että edes Nemon kaltainen maailman paras tuote ei myy itse itseään. Erinomainen tuote on hyvä alku, muttei riitä. ”Laittakaa kaikki likoon, älkääkä laskeeko tunteja tai hätkähtäkö takaiskuja. Näin Suomi saadaan nousuun”, kannusti Rautalinko.

Totta turisee.

Sota Euroopassa teki Suomesta tietyissä piireissä trendikkään. Realistisen ja kaukaa viisaan maan, jossa maanpuolustusta ei ajettu alas.

Suomessa ramppaa alvariinsa toimittajia tutustumassa kokonaispuolustukseen. Se kattaa kaikki toimet, joilla yhteiskunta valmistautuu hätätiloihin. Käytännön esimerkkinä ulkomaisille journalisteille voidaan esitellä pommisuojaa, jossa pelataan salibandya.

Kokonaispuolustuksessa hyödynnetään monien yritysten ajantasaista osaamista. Esimerkiksi sotilaskaluston huoltoa on ulkoistettu.

Monet ihmiset välttelevät uutisia ainakin toisinaan. Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan suomalaisista 27 prosenttia tekee niin, koska uutisista tulee huono fiilis. On liikaa sotaa, konfliktia ja politiikkaa.

Tämä voimistuva ilmiö huolettaa. Silmien ja korvien sulkeminen nakertaa ihmisten yleistietoa, ja murentaa demokratiaa – sekä vähentää uutismedian tuloja. Kaikki huonoja kehityskulkuja.

Maailma ei ole niin kurja kuin uutisvirrassa näyttää. Mikseivät toimitukset päätä tehdä mukavampia uutisia tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista, kysyy toimittaja Mari Manninen. Ja vastaa itse: on päätetty, on koetettu, muttei oikein onnistuttu.

Helsingin Sanomissa on lukuisia kertoja vuosien varrella yrittämällä yritetty lisätä arkista yhteiskunnallisuutta ja hauskuutta sivuille. Mannisen mukaan ongelma on se, etteivät uutistoimittajat oikein osaa tehdä myönteisiä juttuja – ainakaan sellaisia, joita yleisö lukisi ja hyväksyisi.

”Olemme niin tottuneet esittelemään maailman ongelmien kautta, ettemme helposti taivu muuhun”, tunnustaa Manninen kirjassaan Toimittaja kertoo niin totta kuin osaa.

Allekirjoitan kokeneen kollegan näkemyksen. Kaupunki- ja sanomalehden päätoimittajana korostin aina hyvien uutisten löytämisen ja esille nostamisen tärkeyttä. Niitä tarvitaan ikävien uutisten rinnalle pitämään yllä tuiki tärkeää uskoa tulevaisuuteen.

Ilman yhteisiä faktoja ei voi keskustella. Siinä toinen olennainen nosto Mannisen kirjasta. Osa laitaoikeistosta yrittää sotkea ajatusta faktoista ja luotettavista lähteistä. Suosittu tapa on vaihtoehtoisten totuuksien tarjoaminen: ottakaa itse selvää!

Itseselvittäjä päätyy usein omiin ”oivalluksiin” siitä, että journalistinen media on syöttänyt hänelle aivan puppua. ”Kun hän luulee erottavansa totuuden valheesta, hänelle on käynyt juuri päinvastoin: hän on irtautunut totuuden tavoitteluun kiinnittyneestä maailmasta ja hän luisuu yhä syvemmälle kummallisuuksien kaninkoloon”, kirjoittaa Manninen.

Mietelause maailmalta. “Täällä Kiinaa ei nähdä samanlaisena turvallisuusriskinä kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Jos Huawei myy verkkoja halvemmalla, sitä ei nähdä uhkana, vaan positiivisena asiana. Brasilialainen analyytikko kiteytti asian niin, että Kiinasta saamme sairaalan, Euroopasta luennon.”
Suomen Sao Paulon -konsulaatin päällikkö Kari Puurunen Kauppapolitiikka-lehdessä