Neljän jäänmurtajan rakentaminen Suomessa Yhdysvaltojen rannikkovartiostolle oli vuoden 2025 kovin talousuutinen. Murtajista kaksi tehdään Rauman telakalla, kaksi Helsingissä ja loput yhdentoista aluksen sarjasta USA:n telakoilla.

Rauma tai Helsinki saanee pian vielä yhden jäänsärkijäkaupan, Suomen oman Ainon. B+-luokan murtaja on jenkkimurtajia pienempi, mutta monella tavalla tärkeä Suomelle.

Ilmiselvää on, että Suomen pitää korvata vanhenevaa murtajakalustoa, jotta satamamme voidaan pitää talvisin auki ja turvata elintärkeä ulkomaanliikenne. Ilmastonmuutoksesta huolimatta meremme jäätyy vastakin. Itse asiassa ilmaston lämpeneminen tekee jääolosuhteista entistä haastavampia.

Aino korvaa yli 70-vuotiaan Voiman, joka valmistui Wärtsilän Hietalahden telakalta 1954. (Kuva: Museovirasto/Niilo Aljosalo)

Tärkeä uusi jäänmurtaja on myös Suomen meriteollisuudelle. Arvokas referenssi maailman parhaalle suunnittelun, rakentamisen ja laitetoimittajien verkostolle.

Aker Arctic aloitti Ainon konseptisuunnittelun viime keväänä. Konseptin odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2026. Sen jälkeen valitaan rakentava telakka. Ainon pitäisi olla valmis vuonna 2029, jotta Suomi saa hankkeelle myönnetyn 42 miljoonan euron EU-tuen. Kokonaisbudjetti on 170 miljoonaa euroa.

Mahtuuko Aino vielä Rauman telakan aikatauluihin sotalaivojen ja jenkkimurtajien jatkeeksi? Kyllä, vastaa RMC:n toimari Mika Nieminen.

”Rauma haluaa olla mukana rakentamassa jäänmurron tulevaisuutta. Sisähallimme avulla vuoteen 2029 mennessä täällä on rakennettu neljä korvettia ja todennäköisesti kaksi USA:n murtajaa. Oppi niistä tulisi 110-prosenttisesti Suomen tarpeiden hyväksi ja hyötykäyttöön”, sanoo Nieminen.

Tähän voin jatkaa, että Rauma sopisi paremmin jäänmurtajien säilytyspaikaksi kuin pääkaupungin keskusta. Raumalla rakennetut monitoimimurtajat ”asuivatkin” Raumalla jokusen vuoden. Miksei palattaisi siihen?

Ainon konseptimallien jääkokeita esiteltiin medialle syksyllä. (Kuva: Aker Arctic)

RMC on ollut kehittämässä Viking Linen Helios-konseptia ja varustamon tavoitteena on ollut sähkölaivojen rakennuttaminen Rauman telakalla. Kielteisen EU-päätöksen jälkeen Viking Linen toimitusjohtaja Marcus Risberg sanoi Ylen haastattelussa, että todennäköisesti sähkölaivoja ei tilata Raumalta, eikä edes Euroopasta. Tärkeä kauppa on menossa Kiinaan.

RMC:n Mika Nieminen toivoi Uutisrauman haastattelussa, että tukea erittäin merkittävälle hankkeelle kuitenkin löytyisi. ”Innovaatio- tai muu tuki on tässä vaiheessa tarpeen, koska ensimmäiset laivat ovat aina prototyyppejä. Tärkeää on ymmärtää, ettei tässä tuettaisi yhtä varustamoa, vaan suomalaista ja eurooppalaista meriteollisuutta laajasti. Sähkölaivat ovat jäänmurtajiakin suurempi mahdollisuus! Näen tämän isona strategisena kysymyksenä”, Nieminen totesi.

Hänen mukaansa Euroopan sisävesiliikenteessä on tunnistettu sata reittiä, joilla on lähivuosina tarve uusia kalustoa kiristyneitä päästömääräyksiä vastaavaksi. Varustamoalan yleinen näkemys on, että sähkö on järkevin ratkaisu. ”Suomalaiselle meriteollisuudelle sähkölaivojen kehittäminen ja niiden rakentaminen antaisi mahdollisuuden merkittävään teknologiseen tuottavuusloikkaan”, näkee Nieminen.

Raumalainen liikemies Ari Salmi osti Nuutajärven Lasikylän kiinteistön neljä vuotta sitten. Hän on käyttänyt yli kolme miljoonaa euroa huonokuntoisten rakennusten kunnostamiseen. Viime kuussa kerrottiin yli 650 000 euron investoinnista uuteen lasikeskukseen. Sen ytimenä hehkuu moderni lasinpuhallushytti. Katsomoon mahtuu 200 ihmistä seuraamaan selostettuja lasinpuhallusnäytöksiä. Rakennustyöt on aloitettu. Tavoitteena on, että kuumaa lasia olisi kesäturistien nähtävissä ennen juhannusta.

Toinen uutinen saatiin samalla kertaa: toiminta keskitetään Nuutajärven Lasi -brändin alle.

”Nuutajärven lasia on varmasti mahdollisuus saada myöhemmin, kun alamme tehdä piensarjoja. Ne tulevat olemaan tilaustöitä taiteilijoilta”, kertoi Nuutajärven Lasin toimitusjohtaja Teija Koskinen Urjalan Sanomille.

Koskinen kiitteli Salmen sitoutumista ja panostuksia. ”Tämähän on ihan huippujuttu. Se on ihan selvää, että tästä lähtee Nuutajärvi nousuun”, sanoi lasikylän toimari.

Urjalan Nuutajärvellä on puhallettu lasia vuodesta 1793, mutta toiminta oli hiipumassa. ”Näin, että Nuutajärvellä oli tapahtumassa jotain peruuttamatonta, ja minulla oli osaamista sekä varallisuutta estää se”, teollisuusneuvos Salmi sanoo Nuutajärven Lasin uusilla nettisivuilla.

Elävän lasiperinteen lisäksi Salmea kiehtoi lasikylässä sen merkitys suomalaisen teollisuuden juurakkona. Nuutajärveltä lähteneet visionäärit ovat olleet rakentamassa Stockmannin, Tampellan ja Pauligin kaltaisia menestystarinoita.

Ari Salmi järjesti pienen kutsuvierastilaisuuden Nuutajärven lasikylässä helmikuussa 2025. Tässä tuoretta teollisuusneuvosta onnittelemassa Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman sellutehdas seisoo melkein kuukauden. Vuosihuollosta ei ole kyse, vaan tarpeesta rajoittaa tuotantoa.

Tilanteen vakavuudesta viestii, että Joutsenon tehtaan seisokki kesti puoli vuotta. ”Tuotantoseisokkien avulla sopeutamme tuotantoamme vastaamaan pitkäkuituisen havusellun markkinakysyntää. Koska havusellun markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan epävarmana ensi vuoden alkupuolella, varaudumme merkittäviin tuotannonrajoituksiin Joutsenon tehtaalla myös vuoden 2026 aikana”, sanoi Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen tiedotteessa.

Trumpin syy, no ainakin osaksi. USA:n presidentin määräämät tullit pysäyttivät sellutilaukset Kiinasta, mikä johti sellun hinnan romahdukseen. Hintataso ei ole palautunut Kiinassa, joka on tärkeä vientimaa myös Rauman sellutuotannolle.

Kaupunginjohtaja Esko Poikela julistamassa joulurauhaa 2024. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauma julistaa joulurauhan. Raatihuoneen edustalle jouluaattona kokoontuneelle kaupunkilaisten joukolle – niin kuin on tehty yhtäjaksoisesti lähes 350 vuoden ajan.

Perinne on koruton, mutta koskettava. Kaksi kuoromusiikkiesitystä, aina samat laulut. Kaupunginjohtaja (tai kaupungin edustaja) lukee lyhyen julistuksen puoliltapäivin. Sitten lauletaan yhdessä Maamme.

Kiitän palautteesta ja toivotan palstan lukijoille rauhallista joulua Tauno Koskelan sanoin:

Tleevap pyhäsep päevä
suuremak ko sunnundaise
korkkemak kon girkon dorni
tleevas suures syndymjuhla
isosill vähäsill
tiätäjill ja paimenill
juhdill ja kaikellk karjall
kosk Joosefill ja Marjall
laps o annett
heinillk kannett
kööhäs kylmäs kortteeris
täsä Rauman gaupungis.