Suomi sai viime viikolla 42 miljoonaa euroa uuden jäänmurtajan rakentamiseen. Jäänsärkijä Ainon rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.

”Jäänmurrolla on keskeinen rooli Suomen ulkomaankaupalle, taloudelle, tulevaisuudelle ja huoltovarmuudelle”, sanoi liikenneministeri Lulu Ranne tiedotteessa.

EU-raha on hieno uutinen. Kunhan pidetään huoli, että murtaja rakennetaan kotimaassa.

Raumalaisena en malta olla lisäämättä, että kotimaassa ja suomalaisella telakalla. Siis Raumalla.

Hölmöltä kuulostaa, mutta ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, että Suomen uusi murtaja tilataan kotimaasta.

Sellaistakin olen kuullut, että Ruotsi olisi päätymässä ostamaan uuden murtajansa Etelä-Koreasta.

Jäänmurtajia Helsingin Katajanokalla. (Kuva: Janne Rantanen)

Jäänmurto on kuumempaa kuin koskaan, sanoi liikenneministeri.

”Se on osa Suomen kriittistä infraa ja meillä on ainutlaatuista osaamista paitsi jäänmurron operoinnissa myös suunnittelussa ja rakentamisessa. Merialueemme on nykyisin myös Naton sisämeri ja tämäkin on huomioitava, kun uudistamme jäänmurtajiamme”, Ranne totesi viime viikolla.

Hänellä pitäisi olla tuorein tieto myös Rauman telakan kyvykkyydestä, sillä perussuomalaisten ministeriryhmä kävi viime viikolla RMC:n vieraana valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla.

Jäänmurtajille riittää kysyntää globaalisti. ”Valtataistelu arktisilla alueilla on paitsi kauppapolitiikkaa, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja onnistuminen siinä edellyttää jäänmurtokyvykkyyttä”, Ranne sanoi.

Juuri niin. Siksi USA ja Kanada ovat ostamassa murtajia useilla miljardeilla taaloilla, koska Venäjällä ja Kiinalla on paljon enemmän jäissä kulkevaa kalustoa.

Pohjois-Amerikassa tiedetään, että maailman paras alan osaaminen löytyy Suomesta.

Siksi kanadalaisyhtiö Davie osti Helsingin telakan – tai ehkä pikemmin sen suunnitteluvoiman. Laivat on tarkoitus rakentaa rapakon toisella puolen.

Suomessa Davie on lobannut aktiivisesti. Kovin yleinen tuntuu yhä olevan käsitys, että vain Helsingissä voidaan jäänmurtajia rakentaa.

Seaspan Shipyards rakentaa polaarimurtajia Kanadan valtiolle. (Kuva: Seaspan)

RMC:n toimari Mika Nieminen on pistänyt itsensä likoon todistaakseen, että asia on toisin. Rauman telakalla on itse asiassa parhaat edellytykset jäänsärkijöiden rakentamiseen juuri nyt.

Viime torstaina Nieminen saapui väsyneenä, mutta tyytyväisenä viimeisimmältä Amerikan-matkaltaan. RMC on yhä pelissä mukana, tiivisti Nieminen.

RMC on kimpassa kanadalaistelakka Seaspanin ja suomalaisen suunnittelutoimisto Aker Arcticin kanssa.

Seaspan alkaa rakentaa peräti kuuttatoista murtajaa Kanadalle. Samaa mallia tarjotaan USA:n rannikkovartiostolle, mutta niin, että RMC rakentaisi laivat Raumalla.

USA:n lain mukaan sotalaivoiksi tulkittavat murtajat tulee rakentaa kotimaassa, mutta pykälä voidaan kiertää presidentin poikkeusmääräyksellä. Ilmankos Niemisellä näytti olleen punainen Trump-lippis päässä, kun myyntireissultaan kotiin palasi.

Lukon toimitusjohtaja Rafael Eerola Raumaplussan haastattelussa. (Kuva: Janne Rantanen)

Enpä arvannut, kuinka ytimessä olimme Raumaplus-podcastia tehdessämme. Vieraana oli juuri kesälomalle jäänyt Rauman Lukon toimitusjohtaja Rafael Eerola. Juontajaparini Risto Leino aloitti kysymällä Aleksi Saarelasta.

Juhannusviikolla saatiin yllättävä uutinen. Saarelan sopimus sveitsiläisseuran kanssa oli purettu, koska tähtihyökkääjä oli astumassa asepalvelukseen. Lukon kannattajat innostuivat, eikä ihme.

Raumalla asuva Lukon (ja Laitilan Jyskeen) kasvatti, joka voitti Lukossa SM-kultaa 2021. Palveluspaikka Porin prikaatissa Säkylässä. Lähinnä arvuuteltiin enää sitä, pelaako Saarela Lukossa puoli vuotta vai koko kauden.

”Selvä on, että tuon kaliiperin omat pojat kiinnostavat aina. Mutta selvää on myöskin se, että meillä on joukkue jo kiinni. Budjetti meilläkin on ja kun kokonaisuutta katsotaan, niin eurojen kanssa ollaan nyt vähän tarkempia kuin mitä on ennen oltu”, sanoi Eerola Raumaplussan haastattelussa.

Sitten tuli yllättävä uutinen. Saarela pukee ylleen Turun Palloseuran peliasun.

Paskamyrskyhän siitä nousi Raumalla. Suurin osa kannattajista ei tunnu hyväksyvän Eerolan ja Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedtin selitystä, että palkkabudjetti on jo käytetty.

Tuntuu, että kuulun vähemmistöön, kun ymmärrän Lukon ratkaisua.

Viime tilikaudella Lukko teki kolmen miljoonan euron liiketappion. Se lienee suurin seurayhtiön historiassa. Minkä viestin Lukko olisi lähettänyt pelaajille, agenteille, medialle, yhteistyökumppaneille ja katsojille, jos pelaajabudjetti olisi jo ennen kauden alkua ylitetty ehkä jopa 300 000 eurolla?

Puheet ökyseurasta ja holtittomasta rahan käytöstä olisivat saaneet pontta. Sitä Lukko Oy ei halua. Eerola puhuikin pitkäjänteisyydestä ja kestävästä taloudenpidosta.

Ymmärrän myös Saarelaa. Ammattipelaajan ura on aika lyhyt ja saattaa päättyä äkisti. Rahakin painaa näissä valinnoissa. Saarela alkoi pistää tonnin kuussa rahastoon jo 17-vuotiaana. ”Silloin en edes ajatellut, miten järkevää se on pitkän ajan myötä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin on aika eri asia, jos se raha olisi ollut tilillä ja olisin ostanut Bemarin tai pyörinyt baareissa tarjoilemassa kierroksia kaikille tutuille”, kertoi Saarela Harri Pirisen kirjassa Amatööreistä ammattilaisiksi.