Rahapelien mainosraha houkuttaa suomalaismediaa. Ulkomaiset vedonlyöntifirmat päässevät maamme pelimarkkinoille reilun vuoden päästä. Sen odotetaan tuovan uutta mainosrahaa jaettavaksi. Niin kävi Ruotsissa, kun pelimarkkina avattiin. Uusien tulokkaiden piti tehdä palvelujaan tunnetuksi – ja vanhan monopolin vastata.

Pelifirmojen palvelemiseksi Alma News Media aikoo lisätä panostuksia urheilusisältöihin etenkin Iltalehdessä. Sanoma Media Finland vastaa varmasti, keihäänkärkenään Ilta-Sanomat.

Keskisuomalainen-konserni perustaa valtakunnallisen urheilumedian, joka on lukijoille ainakin aluksi ilmainen. KSML-konsernin uutismedioiden juttuja hyödynnetään uudessa sporttimediassa ja toisinpäin.

Olin rakentamassa samanlaista valtakunnallista jääkiekkomediaa. Länsi-Suomea, Raumalaista ja Radio Ramonaa kustantanut Marva Media lanseerasi Kiekkoareenan vuonna 2012. Aluksi keskityimme Lukkoon, Ässiin ja Tepsiin.

Syksyllä 2015 oltiin tässä vaiheessa: Kiekkoareena seurasi Turun Palloseuraa, Rauman Lukkoa, Porin Ässiä ja Vaasan Sportia.

Kiekkoareenaan rekrytoitiin tuottajaksi Juho-Pekka Mikola. Hänen lisäkseen sisältöä tekivät Marva Median omat toimittajat muiden töidensä ohella. Lisäksi käytettiin avustajia eri liigakaupungeista.

Kaudelle 2017-2018 Kiekkoareena laajeni valtakunnalliseksi, mutta vuoden 2018 lopulla oli pakko sammuttaa valot. Kävijämäärät olivat kasvaneet lupaavasti, vaan eivät yltäneet valtakunnallisia mainostajia kiinnostavalle tasolle.

Jälkiviisaana on helppo todeta, että Kiekkoareenaan olisi pitänyt panostaa enemmän. Siihen ei pienellä perheyhtiöllä ollut rahkeita.

Mutta yritettiin ainakin.

Myös Kalevan, johon kuuluvat myös Lapin Kansa ja Ilkka-Pohjalainen, on tarkoitus lanseerata joku valtakunnallinen nettibrändi. Sitä en tiedä, onko urheilulla siinä sijaa.

Yle Areenasta löytyy raumalaisesta merkkimiehestä kertova dokumentti Murhatun miehen viimeinen tahto. Alfred Kordelin oli merimiehen poika, josta tuli yksi ensimmäisistä uuden ajan suomenkielisistä ja suomenmielisistä suurliikemiehistämme.

Venäläinen matruusi murhasi Kordelinin Mommolan kartanossa marraskuussa 1917. Samassa hyökkäyksessä oli vähällä päättyä Kordelinin luottomiehen ja tulevan presidenttimme Risto Rytin maallinen vaellus.

Tyhjin taskuin aloittanut Kordelin ryhtyi Raumalla kauppiaaksi, teki konkurssin, muttei lannistunut. Hän aloitti uudestaan nollasta, teki rohkeita bisneksiä eri aloilla ja hankki suuromaisuuden. Parhaiten tunnetaan Naantalin Kultaranta, presidenttiemme kesäkoti, jonka Kordelin rakennutti kesäasunnokseen.

Kordelin ei koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Yllättävän äkillisen kuoleman jälkeen paljastui, että 49-vuotias Kordelin oli testamentannut omaisuuttaan sukulaisten, Rauman kaupungin ja yleishyödyllisten järjestöjen lisäksi säätiölle, joka vaaliisi suomalaiskansallista tiedettä, taidetta, kirjallisuutta ja kansanvalistusta.

Hieno teko mieheltä, joka itse ei koulusivistystä ehtinyt hankkia.

Ylen uusi dokumentti keskittyy säätiöön ja sen vaikutuksiin. Hyvä niin, sillä Kordelinin säätiö jakaa edelleen vuosittain merkittävän summan apurahoja. ”Isoa vastuunkantoa hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta”, sanoo dokumentissa teatterimies-kirjailija Juha Hurme.

Lars Sonckin suunnittelema kappeli, jonka kryptaan Alfred Kordelin on haudattu. (Kuva: Janne Rantanen)

Raumalla Kordelin näkyy monessa. Vanhalla hautausmaalla on Lars Sonckin suunnittelema komea nimikkokappeli, jonka kryptaan Kordelin on haudattu.

Vanhassa Raumassa kulkeva voi bongata kyltin Kordelinin syntymäkodin seinällä. Ja toisen kyltin talossa, jossa Kordelinin asioita (sen testamentinkin) hoitanut Risto Ryti aloitti lakimiesuransa.

Rauman taidemuseossa on Kordelinin veljenpoika Eino Valtosen kokoelma, jossa on muun muassa Gallen-Kallelan, Halosen ja Edelfeltin teoksia. Niitä Valtonen hankki setänsä perintövaroilla.

Paikallismediassa Kordelinin nimi näkyy joka vuosi, kun Rauman rahaston apurahat jaetaan paikallista taide- ja kulttuurielämää edistäville hankkeille.

Metsä Groupin saneeraustoimet iskevät myös Rauman uudelle modernille sahalle ja sellutehtaalle. (Kuva: Metsä Fibre)

Metsä Group karsii kuluja kovalla kädellä. Kaksi kuukautta sitten talousjohtaja Kari-Pekka Takala taustoitti toimittajille Raumalla poikkeuksellisen vaikeaa suhdannekuvaa. Tulos on heikentynyt kolmea kautta: maailmankaupan epävarmuus vähentää kysyntää, valuuttakurssien muutokset heikentävät tulosta ja kustannustason nousu syö kannattavuutta.

Säästöjä ja tulosparannusta pitäisi tulla 300 miljoonaa euroa vuosittain.

Viime viikolla kuultiin, mitä se käytännössä tarkoittaa. 520 vakituista työtehtävää päättyy, irtisanomisia voi tulla 440. Rauman sellutehtaalta ja sahalta lähtöpassit saa reilut 30 henkilöä. Lisäksi sahalla lomautukset ovat mahdollisia ensi vuonna.

Metsä Fibren sellutehtaan johtaja Jaakko Ikonen (oik.) kertoi syksyllä Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapalan kanssa medialle uudesta yhteistyöstä. Sellutehtaan ylijäämälämpöä aletaan hyödyntää raumalaisten kotien lämmityksessä. Uutta runkoverkkoa rakennetaan parhaillaan. (Kuva: Janne Rantanen)

Ikäviä uutisia saatiin viime viikolla myös Rauman telakalta. Talouselämä uutisoi, että ulkomaalaistyöntekijöiden osalta on löytynyt epäkohtia, esimerkiksi valeyrittäjyyttä, neljässä yrityksessä. Näistä kaksi on virolaisten vastuuhenkilöiden johtamia suomalaisia osakeyhtiöitä.

Mahdollisesti huonompi homma on myös edellisviikon päätös, ettei Viking Line saa EU:n innovaatiotukea Helios-projektiin. Kyse on muun muassa RMC:n kanssa yhteistyössä kehitetystä täysin sähköisestä matkustaja-autolautasta, joka tulisi Helsinki-Tallinna-reitille.

Viking Linen uusi toimitusjohtaja Marcus Risberg kommentoi Talouselämälle, että varustamo aikoo jatkaa innovatiivisen hankkeen parissa. ”EU:n päätös tekee valitettavasti rakentamisesta Euroopassa entistä monimutkaisempaa ja haastavampaa, mikä on hyvin valitettavaa”, hän sanoi.

Viikkarin tavoitteena on laivojen rakentaminen Rauman telakalla, mutta EU-päätös uhkaa ohjata tilaukset Kiinaan. Sieltä varustamo on uusimmat laivansa ostanut.

Digirata on melkoinen urakka, sillä rataverkkoa Suomessa on 6000 kilometriä. Rakentaminen alkoi Tampereen sekä Porin ja Rauman välillä. (Kuva: Janne Rantanen)

Digirata tulee. Junien kulunvalvonta uusitaan Suomen rautateillä. Vanha järjestelmä korvataan radioverkkopohjaisella. Ensimmäisenä maana Euroopassa Suomi hyödyntää olemassa olevia kaupallisia radioverkkoja, junaliikenteelle oman radioverkon sijaan.

Ilman kulunvalvonnan uusimista jouduttaisiin lähivuosina lopulla rajoittamaan liikennettä ja hidastamaan junien nopeuksia. Digiradan avulla liikennemäärää voidaan päinvastoin kasvattaa ja nopeuksia nostaa.

Tämä mahdollistaa esimerkiksi henkilöjunien palauttamisen Rauman-radalle vilkkaan tavaraliikenteen lomaan.

Tehdaskierros jatkuu. Ari-Pekka Vanamo oli Raumalla UPM:n leivissä yli 20 vuotta, kunnes vaihtoi Metsän mieheksi kymmenen vuotta sitten. Hän on johtanut Metsä Fibren Kemin vanhaa sellutehdasta, Rauman tehdasta ja Äänekosken tehdasta.

Välillä pääkonttorin pomohommissa työskennellyt Vanamo palaa joulukuun alussa tehtaanjohtajaksi Kemiin, uudelle biotuotetehtaalle.