Raumanmeren Juhannus, RMJ, nousi nopeasti nollasta Suomen suurimmaksi kesäfestariksi. Parhaimmillaan juhannusta vietti Otanlahdessa jopa satatuhatta ihmistä. Tämä festarimatikalla ilmaistuna eli kolmen päivän kävijämäärä yhteen räknättynä.

Festarilavat rakennettiin kapealle rantahietikolle, joka on Poroholman leirintäalueen ja maauimalan välissä. Paikan päällä on vaikea uskoa, että pienehkölle alueelle on mahtunut moinen väkijoukko. No, ei oikeasti mahtunutkaan. Porukka levittäytyi jopa yhdeksälle eri lavalle – ja monet tyytyivät bilettämään leirintäalueilla.

RMJ oli nostamassa Suomi-rockia takaisin suosioon. Hurjiin yleisömääriin ei tarvittu ulkomaisia nimibändejä, mikä oli ennenkuulumatonta. Päälavan edessä, Raumanmeren rannalla, velloi iltaisin melkoinen ihmismeri kotimaan kärkibändien ja -artistien rokatessa.

Kylmät väreet menevät pitkin selkäruotoa, kun katsoo Ylen taltiointeja RMJ:n huippuvuosilta. Eppu Normaalin odotettu comeback, esimerkiksi, ja illan päätöksenä Yön hittejä ilotulituksella ryyditettynä.

RMJ on pyörinyt mielessäni, koska haastattelin järjestäjien pieneen ydintiimiin kuulunutta Toni ”Protoni” Järvistä Raumaplus-podcastiin. Järvinen huomautti, että Otanlahdessa kuultiin myös räppiä ja elektronista musiikkia, mikä oli uutta kotimaisilla festareilla. Monet näkivät vaikkapa Cheekin ensi kertaa livenä juuri RMJ:ssä.

Haastattelin Risto Leinon kanssa Toni Järvistä Raumaplus-podcastiin ravintola Otavassa, jota “Protoni” nykyisin pyörittää Poroholman Rantatalon ohella. (Kuva: Janne Rantanen)

RMJ:n pääjehu Riku Räsänen on kertonut omaksi suosikikseen ja ylpeydenaiheekseen Mecano Beachin. RMJ:n päälava oli toki iso ja hieno, mutta sellaisia oli muillakin festareilla. Mecano-ulkoilmadisko sen sijaan oli Räsäsen oma taideteos.

Myös Järvisen parhaat RMJ-muistot liittyvät Mecanoon, jossa hänellä oli iso vastuu. Järvinen kertoi muun muassa tarinan Scooterista, joka antoi odotuttaa lavalle nousemista. ”Häkki” alkoi olla täpötäynnä ja porukka hermostua. Selvisi, että sakemannit odottivat auringonlaskua. Sitähän olisi juhannuksena saanut odottaa melkein aamuun…

Aikaansa edellä. RMJ oli suunnannäyttäjä, mutta Järvisen mukaan Räsästä ja häntä katsottiin alan piireissä halveksuen: ”Meille naurettiin ja nimiteltiin diskopojiksi, kun panimme DJ-nimet isolla julisteisiin. Myöhemmin Ruisrockista tuli Ruissi ja Provinssirockista Provinssi, sanoi Järvinen Raumaplussalle. Ruisrockin pääpäivän lauantain kattaus on tänä suvena kokonaan kotimainen. Provinssi 2026 tarjoaa ”artisteja eri genreistä”.

Räsäsen kauden megasuosioon RMJ ei myöhemmin ole yltänyt. Järjestäjät ovat vaihtuneet. Viime vuosina Sanoma Media Finlandin isännöimänä RMJ on ollut selvästi takavuosia pienempi ja keskittynyt nuorimpiin aikuisiin.

Tämän vuoden Sanoma jätti suosiolla väliin. Festarin henkiin herättämistä funtsinee muutamakin toimija. Rauman Lukko (Lonsi Live) on ilmaissut kiinnostuksensa myös julkisesti.

Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela esitteli Lakarin datakeskushanketta yleisötilaisuudessa. (Kuva: Janne Rantanen)

Datakeskuksista puhutaan nyt selvästi kriittisempään sävyyn kuin vielä vuosi pari sitten. Varmasti syystäkin. Investoinnit Suomeen ovat tässä taloustilanteessa tervetulleita, kunhan niitä tehdään reilulla ja kestävällä tavalla.

Tiivistettynä: investointien tulee tuottaa lisäarvoa Suomelle.

Kansainvälisten firmojen datakeskuksia houkuttaa Suomessa edullinen sähkö ja viileä ilmasto. Vaarana on siirtomaatalous, jos annamme olemassa olevaa sähköä halvalla laitoksille, jotka työllistävät vähän ja tulouttavat voittonsa ulkomaille. Ja mahdollisesti Suomi vielä tukee veroalella.

Tilanne muuttuu olennaisesti, mikäli datakeskukset velvoitetaan tekemään pitkiä sähkön ostosopimuksia, jotka varmistavat investoinnit fossiilittomaan sähköntuotantoon. Ihan kohtuullinen reunaehto, sillä Suomen valtit ovat varsin vahvoja.

Silloin Suomi on pelissä voittajien puolella.

Ja Raumakin, jos Fortumin nimissä käyntiin polkaistava Lakarin suuri datakeskus toteutuisi tällä mallilla.

Norsk e-Fuelin tuotantolaitos sijoittuisi Rauman satamaan viljasiilojen viereen. (Kuva: Rauman Satama)

Vihreän siirtymän teolliset investoinnit ovat meikäläisen silmissä enemmän tavoittelemisen arvoisia. Sellaiset kuin Rauman kantasatamaan ja Järviluotoihin suunnitellut Norsk e-Fuelin ja Luoto Energian jättimäiset hankkeet.

Uusi teollisuus loisi työpaikkoja, vientituloja, verotuottoja, auttaisi Rauman Satamaa metsäteollisuuden liikenteen hitaasti vähentyessä – sekä oikeasti tukisi kestävää kehitystä.

Havainnekuvaa uusien tuotantolaitosten sijoittumisesta Järviluotoon. (Kuva: Rauman Satama)

Ei pelkkää surkeutta. Jos uutisotsikoita selailee ja yleistä mielialaa haistelee, voisi luulla Suomen olevan konkurssin partaalla. Kaikki ovat kohta työttöminä, nujerrumme velkataakan alle ja tuhkatkin viedään pesästä.

Onneksi valoa näyttäisi olevan pitkän tunnelin päässä. Eikä se kajasta vastaantulevasta junasta.

Suomen kansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa lupaavasti. Kauppa ja palvelut raportoivat viiden prosentin myynnin kasvusta samana aikana. Pankeista vahvistetaan, että korttitietojen perusteella yksityinen kulutus on selvästi virkistymässä.

Isot talousuutiset piristävät fiilistä. Turun telakan suuret risteilijäkaupat varmistuivat. Kone on ostamassa kovan kilpailijansa TK Elevatorin Suomen suurimmalla yrityskaupalla.

Kyllä tämä tästä. Ja hei: tlee suviki jälles.