Rauman telakalla järjestetään tämän viikon torstaina avointen ovien ilta. Voinee sanoa, että kaikille pitäisi olla jotakin. Tarjolla on makkaraa, kahvia, mehua ja jäätelöä. On muumien esityksiä, kasvomaalausta, piirustuskilpailu ja telakkabingo.

Näin varttuneen aikuisen silmin kovin juttu on kuitenkin se, että myös toinen Merivoimien monitoimikorvetti on laskettu aikaisemmin päivällä vesille. Kaikki neljä korvettia ovat jo pitkään olleet samanaikaisesti työn alla. Tapahtumassa pääsee tapaamaan RMC:n asiantuntijoita, Rauman kaupungin edustajia sekä meriteollisuuspuiston muita yrityksiä.

Pääministeri Petteri Orpo puhui ensimmäisen monitoimikorvetin vesillelaskutilaisuudessa Rauman telakalla toukokuussa 2025. (RMC)

Veikkaan, että illan päättävän tähtiartisti Ahtin keikka houkuttelee telakalle myös ensikertalaisia. Kehtaan tunnustaa, etten ilman nettihakua osannut nimetä yhtään hänen hittiään. Mutta kyllä hän nimimies oikeasti on. Monia kyseisen räppärin biisejä on kuunneltu Spotifysta yli kymmenen miljoonaa kertaa – saman verran kuin vaikkapa Kaija Koon.

Kun Ahtia hieman selvitin, huomasin, että olen hänestä lukenut. Helsingin Sanomissa oli keväällä uutisia Sannin ja Ahtin piikittelevistä erobiiseistä. Taustalla oli kolmiodraama, jossa Shirly Karvinen vaihtoi Sannin Ahtiin.

RMC rakentaa Merivoimille neljä korvettia. Kaikki ovat työn alla Rauman telakalla. (Kuva: RMC)

Tästä lukisin enemmän. Tarkoitan Suomen piristynyttä talouskasvua. Siitä haluaisin nähdä enemmän uutisia ja mieluusti isommin otsikoin. Tarvetta ainakin olisi, sillä monella ihmisellä tuntuu olevan vanhentunut käsitys siitä, että meillä menee aina vain huonommin.

Positiivista uutisoitavaa kun piisaisi, jos vain halutaan. Esimerkiksi suomalainen meriteollisuus porskuttaa eteenpäin friskissä myötäisessä tuulessa. Turun telakan tilauskirjassa on jättiristeilijöitä 2030-luvun puolelle, viisi jäänmurtajaprojektia työllistää Rauman, Helsingin ja Porin telakoilla. Ja suomalaisilla laitetoimittajilla menee lujaa.

Yksityinen kulutuskin on virkoamassa. Sen todistavat kiistatta pankkien maksukorttidata ja kaupan myyntitilastot.

”Voisiko olla niin, että pikkuhiljaa kuluttajat rupeavat miettimään, että näitä kriisejähän on nyt kriisin perään, että ei tässä voi ruveta odottelemaan: että en remontoisi sitä kesämökkiä tai tekisi jotain muuta”, kuvasi tilannetta Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala Talouselämä-lehdelle.

Hän huomautti, että suomalaisilla on viisi miljardia rahaa enemmän pankkitileillä kuin aikaisemmin. Suurimmalla osalla meistä on siis varaa kuluttaa normaalisti. Ostaa mitä tarvitsee, syödä ulkona, käyttää palveluita.

Jos me niin toimimme, Suomen työllisyys kohenee merkittävällä tavalla. Etenkin, jos ostamme tavarat ja palvelut kotimaasta (mieluimmin kivijalasta), emmekä kiinalaisista nettipalveluista.

Rauma pisti raatihuoneensa komeaan kuntoon rakennuksen 250-juhlavuodeksi. (Kuva: Rauman kaupunki)

Rauman raatihuoneen vuoden 2024 lopulla alkanut remontti on viimeistä silausta vaille valmis. 250-vuotias raatihuone on nyt arvoisessaan kunnossa ja museolla enemmän tilaa, kun sisäpihalle nousi uudisrakennus. Näin näyttelytiloiksi saadaan muun muassa vanhat putkat.

Tänä suvena kokonaan uudistettuihin tiloihin ei vielä pääse tutustumaan, sillä rakentajien jälkeen on museoammattilaisten vuoro ahertaa raatihuoneella. Lokakuussa avataan uusi Rauman historian perusnäyttely – ja kokonaan uusi maailmanperinnön opastuskeskus.

Rauma lähestyy 600 vuoden rajapyykkiä, mutta Turku juhlii muutaman vuoden päästä jo kasisatasiaan.

Rauman Lukon toimitusjohtajana 2021-2025 työskennellyt Jukka Kunnas aloitti toukokuussa Turku 800 -hankkeen kaupallisen yritysyhteistyön konsulttina. Heti perään Kunnas sai kertoa, että hän palaa myös urheilubisnekseen koripalloseura Helsinki Seagullsin toimarina.

Olipa tutun kuuloista tarinaa, tuumin lukiessani väitöskirjatutkija Inka Partasen kirjoitusta Suomen Lehdistössä.

Partasen mukaan ”valtaosa mediataloissa 2000-luvulla työskennelleistä on istunut kaikenkirjavissa työpajoissa, haastatellut asiakkaita, piirrellyt nelikenttiä tai täytellyt ideoita post it -lapuille”. On metsästetty journalismin pelastavaa ideaa tai uudistusta.

Parhaina pidettyjä keksintöjä on yhdistänyt kasvupotentiaalin yliarviointi ja usko siihen, että ”teknologiaan käärimällä journalismi alkaa maistua entistä paremmalta”.

Tunnustan, että niin siinä meilläkin saattoi käydä. Itsekin puhuin kyllä varsinaisen tuotteen eli journalismin muutostarpeista. Mutta tarpeeksi painokkaasti en pyrkinyt suuntaa muuttamaan.

Paljon parjattu yleisödata (”klikkaukset”) on pakottanut kallistamaan näkökulman sinne, mistä olisi kannattanut lähteä liikkeelle: ”kenelle sisältöjä teemme ja millaiseksi journalismin silloin taivutamme. Kääre seuraa sisältöä.”